Työhommat ja odottava ilma

UUjeah, kävin tänään Keuruulla työhaastattelussa ja nehän perskeles mut palkkas koko kesäks aina elokuun 8:een päivään asti! VIHDOIN siis kesätyöpaikka köyhälle opiskelijatytölle! Ja vihdoin rahaa! Tukuittain rahaa! Rahaarahaarahaa... no en mä oikeasti ole rahanahne; tää opiskelijaelämä vaan kuitenkin on köyhyysrajan alapuolella elämistä, joten... se raha on sellasta harvinaista herkkua!

Työt siis aloitan ensi maanantaina 14. päivä. Vähän hirvittää se kotihoitotyö, kun en oo sitä ikinä tehnyt. Vaikka eipä tuo nyt voi mitään rakettitiedettäkään olla! Kunhan vaan muistan, missä asiakkaat asuu, niin loppuhan sujuukin ihan itsestään. Perushoito kun on mulla hanskassa, jos tässä hieman yllyn itseäni kehaisemaan. Siitä on todiste koulun papereissakin!

Toisaalta ihan kivaa päästä töihin, mutta sen verran löytyy sitä puhdasta peruslaiskuuttakin meikäläisestä, että jos rahaa saisi löhöämällä, niin sitten mä kyllä löhöäisin! Hölmöltä ja typerältähän se kuulostaa, mutta tämmönen mä vaan olen! Vaikka ei siinä, tykkään hirveesti kyllä tehdä noita hoitohommia! Etenkin vanhusten kanssa. Vanhukset on jotenkin niin... sympaattisia, ja niiden kanssa on hauska höpötellä kaikenmaailman juttuja.

Että en mä ihan väärällä alalla kuitenkaan ole. Kaikista niistä vaihtoehdoista, jotka korvaa sen löhöilyn, niin tää ala tuntuu parhaimmalta (tällä hetkellä).

Jotenkin kuitenkin ärsyttää, kun on välillä tämmönen laiskuri! Etenkin toisten ihmisten puolesta; tuntuu että mua pidetään jonain luuserina, kun mä oon niin laiska välillä. Nykyihanne taitaa olla sellanen tomera ja vilpittömästi ahkera työntekijä, joka hoitaa sitä ja tätä ja on menossa koko ajan tehdäkseen jotain. Mä en vaan oo sellanen! Jos mä lotossa voittaisin perkeleesti rahaa, niin en minä mitään töitä tekis. Mää vaan matkustaisin! Ainakin jos ajattelen mun elämää tällä hetkellä; mistäs sitä tietää, mitä mä ajattelen kymmenen vuoden päästä... mutta that's who I am right now, ja sillä sipuli!

Vitsit, kun oli kiva päästellä aamulla tuota Koskenpää-Keuruu -väliä Nissanilla! Päästelin talla pohjassa melkein koko matkan; osittain tosin sen takia, että mä pelkäsin myöhästyväni. Lopulta mä tosin olin paikan päällä puoli tuntia ennen sovittua aikaa, joten turhaa olin taas panikoinut. Mun piti kovasti vakuutella itselleni, että antaa hyvän kuvan ihmisille olla ajoissa paikalla ja että se korvaa hienosti sitä ikävää tosiasiaa, etten jaksanut aamulla käydä suihkussa...

Pieni pettymys mahtui tähänkin päivään.
Mä odotin hirveesti, että tulis ukkonen! Ilma oli jotenkin päivällä niin seisova ja hiostava, ja taivaalla ajelehti sentyylisiä pilviäkin. Kävin monta kertaa kävelemässä tuolla hiekkatiellä ja tiirailemassa kohti taivaanrantaa, josko siellä salamat olisivat välkkyneet. Jos olisivat, niin mä olisin kyllä juossut äkkiä kotiin. Mutta eihän siellä mitään välkkynyt. Petyin siis hieman.


Kommentit

  1. Joo, sama tälle. Mää oon ollut tän viikon ihan hanuriin ammuttu karhu, kun on koko ajan sellainen "kesä on ohi"-fiilis. Ja se johtuu siitä, että maanantaina alkaa työt, jotka jatkuu aina elokuun puoleen väliin asti... Mutta siitä saa RAHAAAA! Jotenkin taas tän kevään joutunu kituuttamaan, vaikka hommia onkin ollut ihan mukavasti. Kyllä mäkin mieluusti ottaisin ihan vaan siitä löhöömisestä rahaa... jos vaan vois. Jos vaan vois. Snif.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tuhansien tarinoiden Seili

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari

Korkeuksista syvyyksiin: Coban rauniokaupunki ja Multun-Ha Jukatanilla

Palkaskero

5 käytännön vinkkiä Alaskaan