7. heinäkuuta 2010

Työtä ja turhuuksia...

... niistä on mennyt viikko tehty. Vähän omatunto kouraisee, kun katselin tätä mun blogin ulkoasua ja tajusin, että edellisestä kirjoituskerrasta on kertynyt viikon verran aikaa, päivän ylikin! Anteeksi! Menoa on tosin ollut sinne ja tänne, joten aikakin on ollut kortilla. Hyviä hetkiä bloggaamiseenkin toki on ollut, mutta yleensä silloin ei sitten ole löytynyt sitä vaadittua inspiraatiota. Pää on ollut ihan tyhjä, kun on pitänyt kirjoittaa, vaikka nyt asiaa taitaakin olla koko viikon edestä! Onko se sitten turhaa vai hyvinkin tärkeää, jää ihan teidän lukijoiden päätettäväksi. Kerran vielä anteeksi tämä laiskanpuoleinen viikko!

Yllä olevasta tuli mieleeni sinänsä mielenkiintoinen kysymys siitä, kuka oikeasti jaksaa joka päivä päivittää blogiaan, etenkin, kun ulkona hellerajat paukkuu!

Säät ovat olleet aivan uskomattomia! Ihana kuuma kesä! Joitakin kertoja olen kyllä suustani lipsauttanut jonkun kuumuutta manaavan sanasen, mutta se on ollut melko vähäistä. Aivan kuin mä olen töissä kaikille mummuillekin viimeisen viikon ajan toitottanut, että nyt ei kannata valittaa, kun tammikuussa on kuitenkin saman verran pakkasta ja sitten taas valitetaan, kun ei ole hyvä! Toki, tykkään pakkasesta itse henkilökohtaisesti... mutta kuitenkin! Niinhän siinä sitten käy, kun sellainen KUNNON talvi tulee: pakkasta on liikaa ja lunta ja kaikkea, valitetaan. Ihanaa sekin, sanon minä!

MUTTA. Nyt kun viimein on tämmönen intiaanikesä saapunut pitkästä aikaa Suomen mantereelle, niin otetaan siitä ilo irti eikä homehduta tietokoneen ääressä bloggaillen!

Töistä puheen ollen. Oon tykännyt edelleen olla töissä kotihoidossa. Tunne siitä, että mun kuuluisi olla jollain osastolla töissä, kuitenkin vahvistuu koko ajan. Jotenkin ei loppujen lopuks kauheesti nappaa tuo ympäri kyliä ajeleminen. Vielä kun se työautokin on mitä on: joku iänikuisen vanha Skoda ilman ilmastointia. Tykkäisin enemmän, että asiakkaat olisivat kaikki samassa rakennuksessa, vähän niin kuin siinä palveluasunnoilla kun olin sen ensimmäisen työviikon. Se oli kivaa! Muttamutta, neljä viikkoa tämän viikon jälkeen jäljellä, eiköhän tuo tuosta mene ihan mukavasti kuitenkin! Sitten alkaakin jo taas koulu, jota muuten odotan aika innolla alkavaksi! Ois kiva palata "arkeen" ja kotiin Manseen kissien ja Mikon kanssa.

Joku kauhee sisustusinto muhun on taas iskenyt. Oikeastaan se iski viime viikonloppuna, kun käytiin Mikon kanssa Tampereella pyörähtämässä. Tekis mieli ostaa kaikkea sisustusjuttuja kämpille, esim. olohuoneeseen/keittiöön mä haluaisin uudet verhot. Oonkin jonkun verran selaillut Elloksen postimyyntiä, josko sieltä löytyisi jotkut kivat vihreät tai ruskeat. Jotain on silmäänkin pistänyt, mutta täytyy odotella tän kuun tiliä; edellinen kun menee kokonaan vuokraan!

Oon myös haalinut äitin ja mummujen vanhoja astioita tuolta vintiltä käsiini! Voi, mitä helmiä oon löytänyt! Sitten kun olisi vielä joki sopiva tilaisuus käyttää näitä astioita, niin olis jees. Ne kun on vähän sellasia, ettei niitä ihan arkikäytössä viittis pitää niiden tunnearvon ja... no, arvon takia. Ne kun ei oo mitään eilen tehtyjä astioita; vanhaa Arabiaa ja Iittalaa... niistä varmaan sais hyviä summia, kun lähtis myymään. Mutta se ei ole suunnitelmissa, ei ei! Ne pysyy visusti meikäläisen kaapissa ja odottaa sitä oikeaa hetkeä loistaa kahvipöydässä!

Jotenkin tommonen kaikki vanha viehättää. Vanhat astiat, huonekalut, talot... miksei vaatteetkin. En tiedä, oon kai sen verran romanttinen luonteeltani. Kun sais vanhan puutalon ja sisustais sen vanhoilla esineillä, joukossa hieman moderniakin toki. Oi, se olis ihanaa! Pitäiskin käydä kirpputorilla joku päivä, en nimittäin ole vielä Keuruun kirppiksiin tutustunutkaan! Kirppiksiltä löytää aina kaikkea ihanaa vanhaa, vaikka juuri astioita! En vaan ole koskaan hennonut ostaa niitä, kun ne yleensä on aika kalliita :( pitäis tehdä oikein Vanhojen Astioiden Kirppis -reissu (lyhennettynä siis VAK -reissu)! 

Takas nauttimaan niistä helteistä, NYT! Ciao!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana vapaa!