Perjantai for idiots

Taas yksi ihana ilta kotona Koskenpäällä. Velipoika ja veljen poika on täällä, veljen poikaa nään ensimmäistä kertaa sitten kesän ja johan pitää olla piirtämässä lohikäärmeitä ja linnoja (vissiin uusi villitys?). Kohta vanha kunnon puusauna, rentoutumista ja jotain hyvää iltapalaa... ja suunnitelmissa toki myös aherrusta Luovan aitan kanssa. Tai oikeastaan sen kanssa, mitä Luovassa aitassa tällä hetkellä tapahtuu, on niinsanotusti in, eli tuo minun Prinsessa Jää -novelli. Kovasti on kaipailtu seuraavaa lukua ja olenkin sen luvannut tänäviikonloppuna julkaista. Sunnuntain jälkeen voi käydä tsekkailemassa!

Tänään oli myös se pelottava sisätautikirurgian koe. Juuri ja juuri ehkä uskaltaisin sanoa sen menneen läpi, mutta pidänpä suuni kiinni, jottei ikävät uutiset iskisi liian kovaa lähitulevaisuudessa. Käsihän siinä meinasi kuolla, neljä ja puoli konseptisivua sain aikaan. Jos se ei riitä, niin ei sitten mikään!

Kuinka pistikään taas vihaksi kun selailin Iltalehden sivuja. Yllättävää, että taas vaihteeksi Iltalehden sivuilta löytyy jotain vihastuttavaa... no kuitenkin, liikkeellä on ollut taas joku järjenjättiläinen, joka kertoo että kiusaaminen koulussa voi johtua myös itse kiusatusta ja että kiusatut ovat usein tosikoita, jotka eivät ota kiusaajien herjaa huumorilla. Öö, siis mitä? Muutamien viikkojen takaisessa Homoilta-keskustelussa Perussuomalaisten tämä iki-ihana kansanedustajamme Pentti Oinonen-vai-mikä-lieneekään sanoi, että homopariskunnat eivät saisi adoptoida lasta, koska todennäköisesti tätä lasta tultaisiin kiusaamaan koulussa tästä.

Okei, siis tietenkin kiusaaminen johtuu jostain kiusatun ominaisuudesta ja nykypäivänä se voi olla mikä vaan ominaisuus, vaikka vain "väärän" värinen t-paita. Jos kiusattu on tosikko eikä suhtaudu huumorilla kiusaajien käytökseen, niin tietysti tämä vain yllyttää kiusaajia. Jos lapsella on homovanhemmat, niin myös tämä voi olla yksi iso syy kiusata. Ajatteliko kukaan missään vaiheessa, ettei tämä kuitenkaan oikeuttaisi ketään kiusaamaan? Jos kiusattu on tosikko, niin oikeuttaako se kiusaamaan? Mietitäänpä niitä, joita on kiusattu jo vuosia: pitäisikö heidän yhtäkkiä vain painaa itsetuntonappia ja tadaa! saada hyvä itsetunto ja huumorisuhtautuminen kiusaamiseen? Mieti, jos sinua oltaisiin kiusattu pitkään. Olisiko helppoa vuoden haukkumisen ja lyttäämisen jälkeen edelleen vain suhtautua siihen huumorilla?

 





























































Kommentit

  1. Mun pitää muuten tähän sanoa yks asia. Se, ettei tuossa uutisessa kaikki ole välttämättä ihan puuta heinää.

    Määhän nimittäin olin yläasteella kerran rehtorin puhuttelussa - siitä syystä, että olin kiusannut. Huutelua ja tuijottelua, osoittelua ja sen semmoista. No, rehtorin puhuttelu käytiin ja tilanne päättyi siihen, että rehtorille kannellut ihminen joutui pyytämään meiltä anteeksi.

    Sinänsä mä siis ymmärrän ton pointin, joka tossa seisoo. Otsikko on täyttä sanojen vääristelyä (eli siis miten kaikki kiusaaminen ois kiusatun oma vika), tossahan ei yleistetä koko kiusaamista vaan otetaan tääkin näkökulma esille.

    Totta kai se on puuta heinää, että mukamas kiusaaminen olisi aina kiusaajan oma vika. Peilattuani tätä väitettä tuohon omaan kokemukseeni, mulle tuli vähän olo, että saattaa se osittain ollakin noin. Siis tiedäthän, meluisassa ja toisaalta epävarmassa teini-iässä helposti kuvitellaan, että "nyt nuo tuolla puhuu minusta" ja että "se osoitti minua ja nauroi, eikö osoittanutkin, ihan varmasti osoitti". Asioita, joista ei ole varma, ne pitäisi osata jättää omaan arvoonsa. Kiusaaminen saattaa syntyä kiusatun omassa päässä. Tällaisesta tapauksesta mää olin rehtorin puhuttelussa sen yhden kerran. Ja voin vilpittömästi väittää, että siellä ollessani kysyin, että miksi siinä penkissä istuin.

    Mutta tiiän kyllä mitä oikea kiusaaminenkin on, ei siitä sen enempää. Ne on ihan muita juttuja kuin se, mitä tolla jutulla haettiin.

    VastaaPoista
  2. En tullut ees ajatelleeks tuota näkökulmaa, mutta nyt kun sanoit sen, niin tottahan se on, että kiusaaminen voi olla kuviteltua... mutta sähän olit syytön, joten eihän niitä kiusaamisen syitä ollut edes olemassa.

    Mietin vaan, että kun tää rouva sanoi, että kiusaaminen voi johtua siitä kiusatun tosikkomaisuudesta, että onko minkään syyn takia oikeutettua tuo kiusaaminen.

    VastaaPoista
  3. Niin joo, totta. Tosin toi nyt kääntyi mun päässä niin, että se "kiusaaminen" voi olla rankkaa huumoria, jota ei osata ottaa vastaan. Tietysti kukapas sen sitten määrittää, missä menee huumorin ja kiusaamisen rajat. Lähtisin mäkin ehkä siitä, että sen huumorin kohteen fiiliksistä. Kaikille kun ei sama huumori toimi - toisaalta kyllä saattaa pointti olla siinäkin, että mikäli ihmiset ylipäätään ottaisivat enemmän asioita huumorilla, ois tässä maailmassa paljon parempi elää... Mutta sehän onkin helposti sanottu ja vähän vähemmän helposti tehty, etenkin jossain teini-iässä, kun muutenkin sitä on vielä ihan hukassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ol niingon gotonas!

Travel Always Finds a Way

Studio italiano - ja muuta pohdintaa yliopisto-opinnoista

Mary Kay

Sixties