Hyvä ja armollinen?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011071714069775_uu.shtml

Ihmekös tuo, kun Vanha Testamentti on täynnä tommosta skeidaa? Olen nyt päässyt tässä mun Raamattu-prosessissa Ensimmäiseen aikakirjaan, sivulle 400+. Takana on uuvuttavat Kuninkaiden kirjat ja jatkuvaa ja toistuvaa lörpöttelyä Israelin sotahulluudesta, luetteloita eri kuninkasta ja herra Isoherran käsittämätöntä painostusta, kiristystä ja uhkailua, aivan niin kuin ylläolevassa linkissä.

En edelleenkään ymmärrä, miten VT:n Jumala voidaan edes millään tavoin yhdistää nykypäivän armolliseen ja hyvään Jumalaan. Se on julma mies, josta olen nämä viimeiset 400 sivua lukenut. Olin menneellä viikolla hautajaisissa ja herkkänä ihmisenä liikutuin jälleen kerran papin lohduttavista sanoista. Se on kai se mielentila ja haikeus, jotka saavat mut hautajaisissa pohtimaan mahdollisuutta ihan oikeasti uskoa Jumalaan, ihan täysiä. Jätettäessä hyvästejä ajatus ikuisesta elämästä lohduttaa eikä itse kuolemakaan enää pelota. Sitten mieleeni palautui salaman lailla kaikki se shitti VT:stä. Vaikka nykykristitylle Uusi Testamentti taitaakin olla se tärkeämpi osa sitä suurta kokonaisuutta, en silti voi käsittää, että pääosassa molemmissa on yksi ja sama herra Isoherra.

Olen viimein löytänyt mahdollisen selityksen sille, miksi Jumalan kansana tunnettu Israel ei onnistu sopimaan rauhaa Palestiinan kanssa. Ei kai, kun VT on täynnä sotaa ja tappamista. Kaipa tuo on sitten vähän niin kuin veressä niillä. Kirjassa kerrotaan, kuinka israelilaiset vaelsivat Egyptistä Kanaaniin ja tuhosivat tieltään alueen kaikki alkuperäiskansat, kaikki tapettiin ja naisetkin varmaan raiskattiin (yhtään en ihmettelisi, vaikka tällaista ei olekaan silmiin osunut)... että sillei. Ja kun Kanaan oli saatu itselle, tappamista ja sotimista piti tietysti jatkaa ja herra Isoherran johdolla sodat päättyivät hyvin tai huonosti riippuen kansan synnin asteesta. Eikö kuulostakin puuduttavalle.

Koska Raamattu-prosessista ei tällä kertaa ole tuon kummallisempaa juttua, ajattelin tähän loppuun vielä jakaa kanssanne erään kohdan 2. Samuelin kirjasta, luku 6, jakeet 13-14. Mieleeni vain nousi hauska mielikuva tästä keissistä, ei muuta...

Kun Herran arkun kantajat olivat astuneet kuusi askelta, Daavid uhrasi sonnin ja syöttövasikan. Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä.

Kommentit

  1. Vilpittömällä sydämellä lukija olisi kyllä löytänyt syntisten ystävän:

    Jesaja 53:

    1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
    2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
    3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
    4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
    5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
    6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
    7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
    8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
    9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
    10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
    11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
    12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!