Yritys hyvä kymmenen?

Uudenvuoden lupaus 2011 ei ole täyttynyt ihan niin odotusten mukaan kuin oli tarkoitus. Paino on kyllä tippunut, vuoden 2010 lopusta n. 6 kiloa, ja ylimääräinen ja turha turvotus lähtenyt kävelemään, mutta ihan tavoitteessani en ole. Lisäksi tuntuu, että tuo 6 kiloa ei oikein edes näy missään, paitsi juuri pöhötyksen katoamisena. Turvotuksen vähentämiseen en siis ole tarvinut karppaamista, olen vain puhtaasti jättänyt kaiken vaalean ruokavaliostani ja vaihtanut tuotteet tummaan ja täysjyvään.

Yyteri. Kuva täältä.
Muutaman viikon kuluttua olisi kuitenkin tarkoitus sitten lähteä sinne viimein sinne Yyteriin, mistä mainitsinkin jo tuolloin joulukuun lopulla julkaistussa tekstissä. Sinänsä mua ei haittaa uudenvuoden lupauksen epätäydellinen onnistuminen, sillä liikunnan määrä, energisyys ja pienikin painon pudotus ovat saaneet mun itsetunnon kohoamaan niin, että mua tuskin kiinnostaa, mitä ihmiset rannalla ajattelevat mun mahamakkaroista. Toisaalta olen kuitenkin pettynyt, sillä elämäntaparemontti on ottanut kesän aikana _huomattavaa_ takapakkia.

Edellinen merkintä oikeaksi laskettavasta liikuntasuorituksesta löytyy kalenteristani toukokuun puolelta. Muistan hatarasti, että kävin lenkillä vielä senkin jälkeen muutamia kertoja säännöllisesti, mutta sitten alkaakin jyrkkä alamäki. Olin reissussa ja muistan ajatelleeni, että kyllä mä sitten kerkeen, kun palaan taas arkeen ja Tampereelle... sitten mulla pamahtikin tuo selkä ja könkkäsin reilun viikon ajan kivun salimissa rajoissa: kunnon liikunnaksi sitä siis ei voi laskea. Sen jälkeen on mennyt nyt viikko ja lenkkeilyn ilo tuntuu kandonneen kokonaan.


Keväällä kirjoittelin jo tännekin siitä, että elämäntaparemontti tuntui onnistuneen: liikuin säännöllisesti ja söin huomattavasti terveellisemmin kuin puoli vuotta aikaisemmin. Niinhän se olikin onnistunut! On kuitenkin raastavaa tajuta, että muutamienkin viikkojen tauko, puoliksi pakotettuna juuri selkäongelmien vuoksi, saa elämäntavat aivan päälaelleen. Mä en tiedä, onko se yleisesti näin vai johtuuko se vaan syvällä mun päässäni edelleen piileskelevästä puhtaasta laiskuudesta vai mistä... onko laiskuun jälleen kerran kohottanut päätään? Vai oliko mun uudet elämäntavat sittenkään ehtineet juurtua kunnolla?

Nyt olen siis uuden alun edessä, jälleen. Alusta en kaikkea joudu aloittamaan, sillä kiitos ruokavalion (vaikka sekin on välillä repsottanut oikein kunnolla!), paino ja peilikuva eivät ole suurentuneet sitten toukokuun lopun. Mulla ei yleensä toimi itse laaditut aikataulusuunnitelmat, mutta nyt on kalenterissani ylhäällä tiukka kuntokuuri heinäkuun loppuun asti. Kenties viimeiset pikkukilot ennen Yyterin telttareissua karisisivat tämän avulla!

Ongelma on kuitenkin seuraava, johon saattaisin kaivata lukijoideni apua. Olen siis laatinut liikuntapäiväkirjani jo valmiiksi, mutta sen toteuttaminen vaatii itseltäni _paljon_. Ajattelin siis, että joka kerta kun laiminlyön suunnitelmaani, minua kohtaisi suuri, ankara ja inhottava rangaistus. Mutta mikä? Ideoita?

Kommentit

  1. Jos enemmän kuin 20 % suunnitelluista liikuntasuorituksista jää tekemättä, joudut olemaan Yyterissä JA sun kesäjuhlissa selvinpäin! Ja tätä valvon MINÄ :D Ja rangasitushan on todella ankara ja inhoittava, koska ajattelin itse nautiskella -muutaman- siiderin.

    VastaaPoista
  2. Auts... tässä olis kyllä rangaistuksen makua. Tekee pahaa jo etukäteen :D

    EIKUN SIIS LENKILLE!

    P.S. Muutamanko siiderin vaan? ;D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari

Kotimatka ja kolikkosuihkut