Ruokavaliosta taas

Kerroin tuossa taannoin suunnitelmastani vähentää hiilihydraatteja ruokavaliostani.

No, toistaiseksi olen vähentänyt ainakin leivän syöntiä, vaikka en edelleenkään näe mitään pahaa täysjyvätuotteiden kulutuksessa, sainhan kuitenkin painoni tippumaan keväällä juuri näillä tuotteilla. Täysin ilman leipää en ole viimeisiä muutamia viikkoja kuitenkaan kitkutellut, vaan se n. 4 palaa leipää on vähentynyt korkeintaan 2 palaan leipää per päivä, joskus ei tosin mene tätäkään. Aluksi mä ajattelin, ettei näin olemattomasta muutoksesta voi edes olla mitään hyötyä minkään asian suhteen, mutta...

Mä en ole koskaan ollut mikään himokas pullanmussuttaja. Mun mielestä kaikki pullat sun muut pitkot ovat aina olleet vähän... no, pahoja, vaikka olenkin ollut aina perso makealle. Omituisinta tässä hiilarimuutoksessa on siis se, että viime päivinä työpaikan kahvihuoneen pöytää koristavat pullapitkot ovat alkaneet kutsua mua nimeltä. Olen lukenut ja kuullut juttuja, että hiilihydraatteja ruokavaliostaan vähentäneillä ihmisillä ensimmäisinä viikkoina iskee järjetön makeanhimo.

Kauran jyviä isän pellolta
Niinkö kävi nyt sitten mullekin? Vaikka tämä teoria mua hieman arveluttaakin, en voi olla miettimättä, onko tämä nyt juuri sitä vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon totuttelua? Koska mun keho ei saakaan sitä kahta ylimääräistä leipäpalaa päivässä, mun kehoni silti vaatii niitä "menetettyjä" hiilihydraatteja edes jossain muodossa? Olenko mä siis hiilihydraattiriippuvainen tämän alkuvaiheen ajan niin kuin useimmat? Ärsyttävää. Eilenkin oli _pakko_ syödä kahvipöydästä viimeinen pullapala ja jessus, että oli hyvää! Ei hyvä! Voiko pelkkä leivän vähentäminen ilmetä tällä tavoin?

Makeanhimon taltuttaminen ei ole ainut syy kyseenalaistaa vähähiilihydraattisen ruokavalion sopivuutta juuri minulle. Vaikka syönkin nykyään paljon hedelmiä, salaattia ja muita erinomaisia kuidun lähteitä, niin tuntuu, että ruisleivän vähentäminen on lamaannuttanut mun mahan. Okei, ketään tuskin kamalasti kiinnostaa mun vatsan toiminta, mutta silti! Onko tämä nyt sitten ihan okei muka? Tässähän tulee ihan sairas olo pelkästään jo siitä, ettei vatsa toimi niin kuin sen kuuluisi.

Vatsan toimimisesta puheenollen...

Tykkään hirveästi siitä Activian vilja-jogurtista. Se on ihan järjettömän hyvää. Mä en osta sitä kaupasta siksi, että mä haluaisin saada mun vatsan toimimaan (vaikka kuten yllä mainitsinkin, se olisi nyt tarpeen), vaan ainoastaan sen hyvän maun vuoksi.

Mua jotenkin ärsyttää ihmiset, jotka sitä ostavat sen perimmäisen tarkoituksen vuoksi, siksi, että paska lentäisi vähän paremmin (sori). Miksi ihmiset eivät vain voi syödä niin, että vatsa toimisi ilman tällaisia ylimääräisiä jogurttejakin? Tällainen jogurtti on vain pommi ylimääräistä energiaa ja rahaakin kuluu enemmän. Mitäpä jos ihmiset vaikka ottaisivat selvää mystisestä kuidusta ja sen vaikutuksesta ruuansulatukseen? Okei, kaikilla se ei ole mahdollista. Mutta kuitenkin. Eikö olisi ensin kivempi kokeilla tavallista, terveellistä ja monipuolista ruokavaliota kuin tuhlata rahaa johonkin erikoisjogurtteihin? Olisiko ensin normaalimpaa kokeilla myös liikuntaa ja sen vaikutusta vatsantoimintaan kuin löhötä sohvan nurkassa ja mättää jogurttia naamaan?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Kotimatka ja kolikkosuihkut

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari