Pelei ja herkkui!

Joku jamppa jutteli tänään radiossa siitä, miten tietokone- sun muita pelejä pelaavat lukiolaispojat ovat ohittaneet englannin kielen opiskelussa ikäisensä tytöt. Haastattelussa eräs poika sitten totesi, ettei lukion englannin tunneilla oikeastaan edes opi mitään uutta, kun kielioppi on jo opiskeltu ja sanavarasto karttunut melkoiseksi juurikin pelien ansiosta. Jossain oli sitten tehty oikein yliopistotason tutkimus tästä ja kyllä: se todisti, että pelejä pelaavat pojat/miehet ovat kuin ovatkin parempia englannissa kuin tytöt!

Aika sherlock.

Eikö tämä nyt ole ihan päivän selvä asia? Miksi siitä on pitänyt erikseen tehdä oikein tutkimus? Jos pelaa pari tuntia päivässä peliä, johon ei ole mahdollisuutta saada suomen kieltä, niin eikö ole ihan normaalia, että ajan kuluessa sitä oppii pelaamaan peliä vieraalla kielellä? Parhaassa mahdollisessa tapauksessa sanastot, joihin peleissä törmää, ovat oikeasti oikeassa elämässä hyödyllisiä. No niin, jälleen kerran on todistettu, etteivät pelit ole suinkaan turhaa ajanvietettä! Nimim. Uutta Call of Dutya odotteleva (vaikka en itse pelaakaan)!

Ja EI, väkivaltapelit eivät tee normaaleista tulevista aikuisista murhahimoisia psykopaatteja! Niillä, joilla sitten varhaisaikuisuudessa tai myöhemmin vinksahtaa, on olemassa sellainen erityinen geeni, joka on aktivoitunut näistä peleistä. Oon vahvasti tätä mieltä.
Kuva täältä.
Tänään mun ajatuksia on eniten koukuttanut kuitenkin mun hauska joululahjaidea. Oikeastaan mä sain idean siitä, että mun 24-vuotissynttäripäivä alkaa olla lähellä ja ajattelin leipoa itselleni herkullisen valkosuklaajuustokakun. Kun etsiskelin netistä hyvää ohjetta, eksyin muutamaan herkkublogiin ja sain tämän huippuideani. Mä päätin tehdä itse myös KONVEHTEJA. Ajattelin, että itse tehdyt konvehdit voisivat olla hauska idea esim. joululahjaksi. Suklaalahjaan tulisi heti mukaan sitä kaivattua persoonallisuutta. Synttärikahvittelu voisi olla oivallinen tilaisuus harjoitella.

No koko hommahan meni ihan päin helvettiä.

Mun oli tarkoitus ihan vain sulattaa maito- ja valkosuklaata, sössiä ne keskenään, ripotella päälle sokerikoristeita, jähmettää ja sitten veitsellä leikata palasia. No jostain syystä mun valkosuklaa otti itseensä niin paljon sulatusvaiheessa, että se meni vain sellaiseksi epämääräiseksi mössöksi, ei suinkaan sulaksi. Suutuin ja heitin koko paskan roskiin. Mulla oli sitten astiallinen pelkkää maitosuklaasulaa, jonka mä kippasin jähmetysastiaan ja ripottelin vähän hopeisia sokeripallukoita päälle.

Mä en edes ymmärrä mitä sen valkosuklaan kanssa tapahtui. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mä sulatin suklaata vesihauteessa. Ekaan satsiin saattoi roiskua vähän vettä ehkä kai, mutta mikään ei selitä sitä toista satsia! Ärsyttävää. Viimeinen kerta kun sulatan YHTÄÄN MITÄÄN.
Tältä se "konvehti"homma sitten lopulta näytti hieman jähmettyneenä...
 
Valkosuklaajuustokakku

Pohja
175g Dominokeksejä
30g voita
1 rkl sokeria

Täyte
100g valkosuklaata
3 rkl kermaa
400g tuorejuustoa
1dl sokeria
1 muna
1 keltuainen

  • Poista Dominokekseistä täyte. Jauha keksit ja lisää joukkoon sulatettu voi
  • Painele seos piirakkavuoan pohjalle
  • Paista pohjaa uunissa 175 asteessa 10 minuuttia
  • Sulata suklaa kermaan mikrossa
  • Sekoita tuorejuusto ja sokeri ja lisää joukkoon muna. Lisää keltuainen.
  • Sekoita sulatettu suklaa tuorejuuston sekaan
  • Paista 120 asteessa 1 tunti
  • Anna jäähtyä yön yli jääkaapissa 

P.S. Oliks tää joku hyviä elämäntapoja käsittelevä blogi?
P.P.S. Muistakaa herkutella aina välillä! Elämä ei maistu muuten yhtään miltään!

Kommentit