Noidannuoli - kesänuoli...

Ja juuri kun olin päässyt kirjoittamasta sairastamisen vaikeudesta ja juuri kun olin päässyt mahtavaan bodypump-fiilikseen, mun selkä menee ja sanoo POKS. ...tana, että ketuttaa. Näköjään tuo pyykin asettelu kuivaustelineeseen voi myös olla varsin riskaabelia toimintaa... noidannuoli ei siis katso aikaa, paikkaa tai fyysistä kuntoa (olenhan mä, ja etenkin mun selkä, huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viime kesänä, kiitos GoGo:n).

Kuva täältä. Siellä myös lisää infoa noidannuolesta.
Mulle iski kesänuoli. Tasan vuosi sitten mulla oli tämä sama ongelma, noidannuoli alaselässä. Miten voikaan selkä hajota näin säännöllisesti, lähes päivälleen vuoden välein. No, onneks tänävuonna kesänuoli taisi jäädä astetta kevyemmäksi kuin viime kesänä (viime kesänä saigonia pärähti kahdeksan päivää), sillä nyt parin päivän jälkeen pystyn jo istumaan jonkun verran ja saikkuakin tuli vain kolme päivää. No, tänävuonna sain toki vähän paremmat lääkkeetkin, kipulääkettä ja relaxanttia suoraan lihakseen ja Dolania kuuriluontoisena. Viime kesänä arvauskeskus määräsi mulle vain Burana 600:sta ja vasta myöhemmin Panacodia, joka ei sitten sopinut mulle ei yhtään! Toisin sanoen, niistä kummastakaan ei ollut mitään hyötyä.

Dolan sentään vaikuttaa tehokkaalle napille! Siinä on kipulääke ja lihasrelaxantti samassa ja jo nyt päivän jälkeen olo on kuin uudestisyntyneellä, ainakin melkein. Haittavaikutuksiakaan ei ole ilmennyt laisin, vaikka kovasti mua varoiteltiinkin tämän kolmiolääkkeen väsyttävästä ja huimaavasta vaikutuksesta. Pelkäsin pahinta viime kesäisen Panacod-yrityksen jälkeen. Panacod tehosti kivasti oletettua sappivaivaani ja mun ylävatsaan sattui niin paljon, että en voinut kuin pyöriä kylmänhikisenä sängyllä, itkeä ja odottaa kuolemaa. Juu ei, parasetamoli ja kodeiini ei ollut mun juttu.

Pomolle soittaminen ja ilmoittaminen sairaslomasta ei ollut herkkua niin kuin moni varmaan aavistaakin. Eikä siis sekään, että tämän viikon GoGo:t taisi jäädä väliin, ja mahdollisesti vielä myös ensiviikon treenitkin. Jos lähtötilanne on se, etten mä kykene istumaan minuuttia kauempaa ja kävely tapahtuu 45:n asteen etukumarassa, niin palautuminen tulee kestämään, vaikka lääkkeet sitä olemista helpottaakin huomattavasti.

Sinänsä olen vähän ihmeissäni, että mulle määrättiin lihasrelaxanttia, koska sillä ei tiedettävästi ole paranemista nopeuttavaa vaikutusta. Muistan aivan selkeästi, miten lähihoitajakoulussa puhuimme noidannuolesta fysioterapeutin kanssa ja siitä, ettei lihasrelaxantit tai yleensäkään lihasjumin avaaminen esim. venyttelemällä auttaisi asiaa yhtään. Lihasjumi (noidannuoli tässä keississä) nimittäin muodostuu siksi, että se suojaa selän vahingoittuneita alueita. Joten jos suojan "avaa", niin eihän se siihen paranemiseen auta, päinvastoin?

No, jotain hämäräperäistä tässä lienee, sillä oma olo on helpottanut juuri tällä osittain relaxoivalla lääkkeellä. Toisaalta, lääkärintodistuksessa lukeekin diagnoosin kohdalla lanneselän kipu, eikä suinkaan noidannuoli...

Olisiko jälleen aika kiinnittää huomiota ergonomiaan töissä? 

Että sellainen kesänaloitus täällä. Mites muilla?

Kommentit

  1. mullaki oli joskus nuorena noidannuoli ja sain dolania.. hintikka opettaja sano ja joku muu et lihas relaksantteja ei pitäs olla ollenkaa olemassa. ei hoida vaa just relaxoittaa, että ei hyvä.. no minusta siinä ei oo mitää pahaa :D kuha vaiva asettuu :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!