Aurinko kun päätti retken...

Oh, huikeat VIISI päivää kesälomaa takana. Koko viikko pyrähtikin rattoisissa tunnelmissa Koskenpäällä keittiöremppaa väkertäessä (mun osuus tosin rajoittui erittäin terapeuttiseen lattian ja keittiökaappien maalaamiseen). Siinä ohessa testailin uutta laajakulma-objektiiviani, ostin kahdet syys-/talvikengät, pelastin kolme vanhaa Barbieta kirpputorilta (joo, selitän nämä viimeiset hankinnat kyllä: siihen oli ihan pätevä syykin!) ja luin puolitoista kirjaaNukuin pitkään, testailin silloin tällöin sähkötupakkaa (sain työkaverilta lainaan filtterin) ja saunoin, kuorin naamavärkkiäni ja join pari saunalonkeroa.  

Eikö kuulostakin ihan lomalta? Viisi päivää lomaa tuntui aluksi niin kamalan vähältä, mutta jostain kumman syystä onnistuin organisoimaan ne niin hyvin, että kerkesin tehdä kaikkia lomajuttuja! Ainiin, säätkin hellivät viikolla, vaikka pitikin lymytä välillä maalinkäryssä sisällä!


Pajala on paras!
Pajalan kenkä Jämsässä on ehkä paras kenkäkauppa ikinä! Yleensä kenkien ostamiseen kuluu helposti aikaa useampi tunti ja useampi otsasuoni ehtii jo mäsähtää hajalle ennen kuin edes kuta kuinkin tyydyttävät kengät viimein löytyvät (näin kävi mm. viime viikolla, kun ostin ne surullisen kuuluisat Tapaksen kengät, niiden tarinaa edellisessä postauksessa). Tampereella on kenkäkauppoja vaikka kuinka paljon, mutta silti kenkäostoksille lähteminen tuntuu aina yhtä vastenmieliselle.

Toista se on Pajalassa! Mä astelen Pajalaan sisälle, näen lähes välittömästi unelmieni kengät hyllyssä, kokeilen niitä (jos hyvä tuuri käy, mun jättijalalle kokoa 41 löytyy kuin löytyykin oikean kokoinen kenkäpari) ja otan mukaani. Aikaa kuuluu korkeintaan kymmenen minuuttia. Toissapäivänä löysin samassa ajassa jopa KAHDET kengät! Näin se käy joka kerta, kun mä lähden ostamaan Pajalasta kenkiä!

Lisäksi Pajalan kengät ovat jotenkin paljon kestävämpiä ja mukavampia jalassa kuin muiden kenkäkauppojen kengät. Liekö harhaa vai ihan totta, en ossoo sannoo. Nyt on sitten kuitenkin taas helppo odotella koleita syyskelejä uusien popojen kera!


Barbie-nukkejen tarinoita
Todellakin, Jämsän Pirkkis-kirppikselta löysin kolme oman onnensa nojaan jätettyä Barbie-nukkea. Barbiet ovat olleet mulle aina ihan pikkutytöstä lähtien kamalan tärkeitä leluja ja näiden uusien Bratzien sun muiden ilmestyttyä markkinoille mua vähän suututti Barbie-nukkejen puolesta. No, lapsena tuli kovastikin todella leikittyä näillä nykypäivänä kovaakin kritiikkiä saaneilla nukeilla (ovat kuulemma liian laihoja ja antavat tyttölapsille vääränlaisen kauneusihanteen) ja siitä asti kun leikki-ikä alkoi olla jo historiaa, mä olen haaveillut keräilyharrastuksesta!

Ei ole kauaakaan, kun mä Koskenpäällä käydessäni pengoin vanhat Barbie- ja muut sen sorttiset nukkeni ullakolta esiin ja raahasin ne mukanani Tampereelle. Äite huokasi syvään nähdessään mun puuhan ja totesi, että Riinasta on tulossa vanha, kun se vie nuket jo omaan kotiinsa... no, en myönnä vanhuuttani, mutta tämän kaiken taustalla oli se, että mä olin vihdoin saanut alkuun jo kauan haaveilemani keräilyharrastuksen. Sen sijaan, että mä tuhlaisin rahaa upouusiin Barbie-nukkeihin lelukaupoissa (tämä oli alkuperäinen suunnitelma, vaikka tiesinkin, etteivät Barbiet ole sieltä halvimmasta päästä), mä päätin siirtää harrastukseni kirpputoreille!

Älkää kysykö, mihin mä näitä Brabie-nukkeja aion mahduttaa meidän jo valmiiksi tilanpuutteesta kärsivässä kämpässä. Tätä varten mä olen suuresti haaveillut kolmiosta... tykkään kuitenkin liiaksi meidän kaksiosta uskaltaakseni tosissani edes harkita muuttoa siitä pois!

P.S. RAKASTAN mun kalansilmä-objektiivia!






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari

Kotimatka ja kolikkosuihkut