300. blogipäivitys!

Hjeih! Se olisi tämän blogin 300. päivitys. Huhheijakkaa, miten onkin tullut kirjoiteltua tämän kaksi ja puolivuotisen blogiuran aikana (ottaen huomioon sen, miten paljon mä kirjoitan myös blogin ulkopuolella). Kiitos jälleen kerran kaikille mukana roikkuneille lukijoille ja stalkkereille mielenkiinnosta! :)

Koska tuleva Tansanian reissu alkaa kuumoitella pikkuhiljaa, ajattelin myös muistuttaa lukijoita ja satunnaisia blogiin eksyneitä reissublogistani. Koska olen aloittanut uuden harrastuksen, josta jo aikaisemmin blogissa mainitsinkin, Barbie-nukkejen keräilyn, mainostan myös Barbie-blogiani, jonka tarkoituksena pääasiallisesti on vain dokumentoida keräilyni edistymistä. Sinne en siis takaa päivitteleväni kovin säännöllisesti.
_________________________________________________________________________________

Ajattelin jakaa kokemuksiani - aivan kuten joskus lupasinkin - sähkötupakasta. Mediassa on ollut viime aikoina paljon juttua sähkötupakan terveellisyydestä, tai oikeastaan siitä, ettei tässä yhteydessä voi puhua terveellisyydestä. Mm. Iltalehti kirjoittaa asiasta näin edellisviikolla. Siellä sähkötupakointia verrataan 3. kerroksesta hyppäämiseen.

Itse en ole koskaan pitänyt sähkötupakkaa minkäänlaisena terveystuotteena eikä se siis ollut syy sähkötupakan hankkimiseen tässä taannoin. Tarkoituksenani oli vähentää myrkyllisten palamistuotteiden, tai ainakin pahamaineisen tervan pääsyä elimistööni. Maalaisjärjellä ajateltuna sähkötupakasta saa (hieman liioitellusti) 3000 haitallista ainetta vähemmän kuin oikeasta tupakasta. Toki kukaan ei voi olla varma, mitä kaikkea sähkötupakassa on ja miten siinä oleva nimenomainen sähkö vaikuttaa ihmiskehoon. Silti maalaisjärki jollain tasolla kallistuu enemmän sähkötupakan puoleen. Mieluummin hyppään 3. kerroksesta kuin 10. kerroksesta!

Omalla kohdalla sähkötupakka on mennyt hieman hukkaan, vaikka tästä Nicopointin greenpointista (nikotiinia 14mg) saankin tarvittavan annoksen nikotiinia. Kotona ollessa pärjään toki vallan mainiosti tällä sähköimukkeella, koska tuo toinen osapuoli on täysin savuton. Töissä onkin sitten hieman hankalaa. Aluksi onnistuin polttamaan töissä joka toisella kertaa sähköröökiä, mutta sitten mun pää ei vaan kestänyt sitä. Työkaveri kertoi, että tunsi kurkussaan omituista kihelmöintiä polttaessaan sähköröökiä säännöllisesti, joten hänellä oli "hyvä" syy lopettaa.

Taustalla on pakko siis olla jotain puhtaasti psykologista, koska itselleni ei ole tullut minkäänlaisia tuntemuksia kurkkuun tai mihinkään muuallekaan. Kyse ei ole myös enää siitä, saanko mä tyydytettyä mun nikotiininhimon, koska se onnistuu vallan mainiosti sähkötupakalla. Mutta töissä vaan tekee mieli sitä oikeaa, aitoa ja alkuperäistä. Tauko ei tunnu lainkaan tauolta, jos tupruttelee ilmoille pelkkää vesihöyryä pitkulaisesta pötköstä, josta kuuluu kaiken lisäksi liian huomiota herättävä ääni...

Koen täysin epäonnistuneeni. Mun tekisi oikeastaan mieli peruuttaa koko sähköfilttereiden tilaus tähän paikkaan, vaikka olenkin toisaalta saanut paljon vähennetyksi päivittäistä oikean röökin polttoa. En mä tiedä mitä mä teen. Ärsyttää koko tupakointi.
Kuva täältä.


Kommentit

  1. Mehän lopetettiin röökinpoltto sillon vappuna. "Lopetettiin". Tupakka on täysin pois kodin arjesta, yhtään ei ekojen viikkojen jälkeen oo kotona tehny mieli. Mutta ryyppyreissut ja koulu. Oivoi. Lisää harjoitteluja niin pysyy erossa siitä takapihan ringistä... :D Ja vähemmän kännäystä kans.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!