Kesä meni jo, hyväksykää tosiasiat!

Tässä taannoin en oikein tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun Iltalehden sivuilla hehkutettiin, että INTIAANIKESÄ TULEE SITTENKIN! Siis mitä hittoa. Muutaman päivän päästä oli iso otsikko, että EI TULEKAAN tms. ja ihmiset olivat niin niin karvaan pettyneitä. Mitä nyt voi odottaa? Me eletään Suomessa ja kohta on syyskuun puoliväli. Normaalioloissa se tarkoittaa sitä, että tuskin enää kovasti kelit lämpenee.

Miten ihmiset voivatkin olla niin katkeria kylmästä kesästä, vieläkin? Eikö nyt tässä kohtaa olisi jo aika hyväksyä se tosiasia, että elämä jatkuu ja talvi alkaa pian hengittää niskaan? Kyllä se seuraava kesä sieltä tulee, uskokaa pois. Voitte jännittää jo vaikka valmiiksi ensikesän sääolosuhteita, mutta hyväksykää hyvät ihmiset, että ei se mennyt kesä nyt enää palaa.

Okei, mun on ehkä vaikea käsittää syysihmisenä, miten hieman vilpoisempi ja pilvisempi keli voi pilata vaikkapa jonkun kesäloman. Mun korviini kuulostaa jopa hieman hullunkuriselta, jos joku päivittelee lomansa olleen huono vain ja ainoastaan siksi, ettei aurinko paistanut joka päivä, muutamana satoi vettä kaatamalla ja lämpötilakaan ei juuri noussut yli kahteenkymmeneen. Kesät 2011 ja 2010 olivat todellisia intiaanikesiä, hellerajat paukkuivat ja aurinko porotti niin, että yksi jos toinenkin olisi tarvinut pikaisesti palovammayksikön apua. Eikö siis ollut ihan oikeasti muka normaalin keskivertosuomalaisen mielestä jo odotettavissakin ns. huono kesä? No, minun mielestä ainakin. Joten, get over it!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee meitsin suosikki vuodenaika. Jumaliste, että olen ollut fiiliksissä pimenevistä illoista ja siitä, että vihdoin saa pukea päälle villapaitoja! Tänään on aurinkoinen ja kuulas päivä ja harmittaa ihan pirusti, etten kerkiä haistelemaan tuota mahdottoman raikasta ja kirpakkaa syysilmaa (viimeinen yövuoro edessä). Puut alkavat jo kellertää ja metsän reunassa alkaa tuoksua pian mädänneet lehdet (voi kyllä, se on aivan uskomattoman ihana tuoksu!).

Syksy on kaikista lumoavin vuodenaika ja mä olen syksyisin jotenkin tosi herkillä. Siinä, missä joku on romanttisimmillaan alkukesän valoisissa kesäöissä, minä hurmaannun syksyn kylmyydestä, pimeydestä ja väreistä. Syksyt ovat mielettömän inspiraation aikaa, ihastun uusiin asioihin ja ihmisiin täysillä ja kaikki on jotenkin vallan ihanaa. Enkä mä oikein osaa selittää, että miksi. Se vaan on aina ollut niin.






















Kommentit

  1. Mut eikös intiaanikesä tarkoita ninkun "jälkikesää", joka tulee sitten, kun varsinainen kesä on jo mennyt ja syksyn kylmät on tulleet...?

    Sitäpaitsi ihan hirveesti en Iltalehden otsikoista ottas ressiä muutenkaan. Niissä nyt harvoin ylipäätään on mitään järkevää, saati katetta :D

    VastaaPoista
  2. Ai. No sitten... en mä tiedä. Mä olen vaan aina kuvitellut, että se tarkottaa vaan kuumaa kesää, ajankohdasta riippumatta :D

    No, pointti oli kuitenkin se, että ihmiset on niin katkeria, kun oli "huono" kesä!

    VastaaPoista
  3. No se on harvinaisen totta. Missään asiassa ei ole niin paljon pielessä kuin säässä. Ainahan se on viturallaan :D

    VastaaPoista
  4. Sama täällä.. Tykkään syksystä ja talvesta eniten, ehkä nykyään lähinnä siksi, että saa otettua kauniita valokuvia :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!