Kevätpäiviä Koskenpäällä

Yövuorojen jälkeen mulla olikin huimat kolme päivää vapaata, joista kaksi vietin Koskenpäällä maaseudun rauhassa. Säät olivat mitä komeimmat ja auringosta ja ulkoilusta tulikin nautittua varmasti koko talven edestä! Kyllä mä ihan vähän jo kevättä - ja kesää - odotan, vaikka tällainen talvinen auringonpaistekin on aivan vastustamattoman ihanaa ja kaunista. Viime viikolla oli jo ostettava parit narsissit kotiin kukkimaan.


Koska Koskenpäälläkin maisemat olivat upeat juurikin kirkkaan kevätauringon vuoksi, olin kameran kanssa valmiina ikuistamaan noita hetkiä. Mieleni teki metsään, mutta minulla oli vain yksi ongelma: peltojen valtava lumimäärä. Muistin, että jossain olisi ikivanhat lumikengät...

Kaiken sen lisäksi, että sain kauniita kuvia, aavistuksen metsän ja luonnon lempeästä läheisyydestä ja pitkästä aikaa taas hien otsalle, innostuin totaalisesti koko lumikenkätouhusta! Lumikengillä hangessa kulkeminen olikin huisin hauskaa ja kaiken kukkuraksi myös varmasti varsin tehokas kuntoilumuoto! Vaikka lumikengät olivatkin lähes 30 vuotta vanhat ja koko sen ajan lähes toimettomana lojuneet jossain tallin uumenissa, ne toimivat kuitenkin moitteettomasti. Innostuin lajista kuitenkin sen verran, että olen kovasti jo suunnitellut ostavani kevään alennusmyynneistä itselleni ihan pränikät lumikengät ja ensitalvena alkaisin harrastaa lumikenkäilyä ihan tosissani!



Viime aikoina mieltäni on kovasti polttanut kuumana mediassa käyvä susikeskustelu ja metsässä kulkiessani en voinut olla taas ajattelematta sitä. Mielestäni on järkyttävää, miten ihmiset pelottelevat toisiaan susilla niin, etteivät nämä uskalla lapsiaan päästää edes pihalle leikkimään yksin. Pelkäävät, että sudet tulevat ja muka syövät lapset... itse olen lähes koko ikäni asunut Koskenpäällä susien ja muidenkin petojen keskellä eikä mieleeni ole koskaan tullut pelätä susia, ei edes pikkutyttönä, kun odotin pimeällä tienposkessa koulutaksia! Mielestäni ei ole myöskään reilua, että ensin lietsotaan susipelkoa minkä keretään ja sitten kaikki kilometriä lähemmäs eksyvät sudet halutaan tappaa, koska ne ovat liian "tuttavallisia" ihmisasutuksen kanssa. Ihan kuin nämä ihmiset olisivat yhtäkkiä kadottaneet maalaisjärkensä. Ihmisasutus leviää koko ajan, valitettavasti myös viattomien susien reviireille. Kaikki tämä jollain tavalla vahvistaa sitä ajatusta, että nykyihminen on niin vieraantunut luonnosta. Aivan liian vieraantunut.


Vähän sama asia kuin eräältä keskustelufoorumilta luin, miten kaupunkilaisäiti ja -lapset olivat olleet aivan pöyristeyneitä, kun hetki sitten silittämänsä lammas olikin yhtäkkiä lihoina pöydässä heidän edessään ja sitä oli tarkoitus syödä. Niin, mistä ne ihmiset kuvittelee, että se liha oikein tulee?!

No, back in business. Kävin jälleen kerran myös Pajalassa kenkäostoksilla, kun siellä päin maailmaa kerran olin ja koska tiesin, miten helppoa se tulee olemaan. Vartin jälkeen mulla olikin jo kahdet popot kainalossa, kivat kävelykengät kevääksi ja toiset, joita tulen käyttämään tilanteessa X... ne oli vaan pakko saada. Ne oli ihanat!



Olen vihdoin ja viimein saanut aikaiseksi liittyä Amnesty Internationalin kuukausilahjoittajaksi. Olen suunnitellut sitä jo vuosia ja kun tässä taannoin laitoin nimeni AI:n vetoomukseen malediivilaistytön raipparangaistuksen estämiseksi ja kun siitä ilmeisesti sitten oli jotain hyötyäkin ja kun kotiin asti AI:sta oikein soittivat, niin ajattelin, että miksipä ei nyt sitten... Amnestylla ei muutenkaan nuo summat oei mitään päätähuimaavia, minimilahjoitus kuussa on 7 euroa. 7 euroa liikenee helposti hyvään asiaan.

P.S. Lupasin itselleni, etten ala sekoilemaan ja hössöttämään liikaa, mutta... olemme viimein päättäneet mennä naimisiin tuon avopuoliskon kanssa kesällä 2014. Tuntuu niin kamalan aikaiselta suunnitella vielä yhtään mitään, mutta koska vihkikirkkomme on kuulemma erittäin suosittu kesäaikaan, taitaa olla jo piankin edessä sen varaaminen, että saadaan sitten se päivä, mikä oikeasti halutaan. Ihan vain varoituksena, että lähitulevaisuudessa blogiin saattaa kaiken muun ohella eksyä myös hääjuttuja ;)

Kommentit

  1. Oli aika hauska yhteensattuma, kun löysin blogisi hevostalli.netin topasta ja luin, että olet lähihoitaja. Itse olen lähihoitajaksi opiskelemassa, syksyllä alkaa viimeinen vuosi ja nimeni on myös Riina! :D

    Hyvää kevään jatkoa!

    - Riina
    http://kevaanpolku.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Kiitos samoin! Käyn tsekkaamassa sunkin sivut! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari

Kotimatka ja kolikkosuihkut