Usko ihmisiin horjuu

(Kuvat eivät liity tekstin aiheeseen, ovat vain siinä muuten keventämässä lukutaakkaa)

Haetaan tositarkoituksella ihmistä, joka on ilkeä, pahansuopa, häijy, omahyväinen, valehtelija, ahne ja tätä kaikkea tositarkoituksella. Ja kaikkien kädet nousevat ilmaan!

Mä menetin eilen uskoni ihmiskuntaan. On se jo pitkään ollut koetuksella. Viimeinen niitti ajatukselle siitä, että ihminen on tämän pallon julmin eläinlaji, on nyt saatu. Ihmisten häikäilemättömyydellä ei ole rajaa. Ei mitään rajaa.

Naistenlahti
Kissoista puhutaan aina julmimpana elävänä olentona, koska ne voivat tappaa toisia luontokappaleita ihan vain huvikseen eivätkä pelkästään selviytyäkseen hengissä ja saadakseen ravintoa. Kuka tämän pohdinnan takana ikinä onkaan, tai se, joka siihen uskoo, voi katsoa ihan kiltisti vaan sinne peiliin. Kissa voi kyllä kylmäverisesti tappaa, mutta niin voi tämä "sivistynyt" ihmiseläinkin.

Ihmisellä on kuitenkin myös monta muuta tapaa osoittaa julmuutta ja pahinta lienee se, ettei se kaikki aina ole fyysistä. Henkinen väkivalta, jota vain ihmiseläin saattaa kylvää ympärilleen, on täysin rinnastettavissa fyysiseen väkivaltaan. Tietyissä tapauksissa se voi olla jopa pahempaa kuin suora turpaanveto.

Mulla olisi niin paljon sanottavaa tästä. Lienee kai kuitenkin parempi referoida nämä miljoonaan suuntaan risteilevät ajatukset muutamaan lauseeseen.

Näsijärvi
Ihmiseläimen raakuus ja julmuus lajitoveria kohtaan on suuressa kaavassa katsottuna yhteydessä yhteiskuntaluokkiin, vaikka niistä kaikki väittävät tämänkin valtion irrottautuneen jo hyvän aikaa sitten. Siellä ne edelleen kuitenkin kytevät, salaisesti, mutta kuitenkin rivien välistä luettavina. Esimerkkinä voisi verrata keskenään "sivistynyttä" länsimalaista, jota kiinnostaa vain korkea koulutus, raha ja menestys, ja sitä nälkää näkevää, suurperhettä yksin kasvattavaa afrikkalaista perheenäitiä, jonka mies raataa banaanipuun juurella tehdäkseen kunniaa tälle länsimaalaiselle paskiaiselle, jota ei kiinnosta (kyse ei ole tietämättömyydestä, vain puhtaasta välinpitämättömyydestä - ja se on henkistä se!), että mies ei elätä edes itseään saamallaan "palkalla".

Ja sitten "sivistynyt" länsimaalainen ihminen pitää itseään ylivertaisena ja älykkäänä olentona. Voi helvetti!

Pienemmässä mittakaavassa kyse voi olla ihan arjen pienistä asioista. Kuka on käynyt "vain" ammattikoulun ja kuka väitellyt tohtoriksi. Koulutus on aivan liian yliarvostettua nykyisin, etenkin kun seuraa ihmisten asenteita. Tietysti vuosia kouluja käyneitä ihmisiä katsotaan ihaillen ja heitä pidetään niin saatanan hyvinä ihmisinä, he suorastaan odottavat sitä ja sitten he ovat olevinaan tämän ihmiskunnan kermaa ja niin paljon parempia ihmisiä kuin muut, suorastaan aatelisia. "Vain" amiksen käyneet ovat sitten ihan luku erikseen, pohjasakkaa, niitä vanhanajan irtolaisia.

Historiaa tarkastellessa sitä kuvittelisi, että aatelisto tallaisi menneessään kaikenmaailman alempi luokkaiset. Toisinaan tuntuu, että jos historia ei toista itseään, niin ainakin nykypäivän aateliset kuvittelevat, että voisivat käyttäytyä ihan miten sattuu, kohdella "alempiaan" miten hyvänsä, mahtailla ja kyykyttää, useimmiten vielä rahan voimalla. Sanoisin, että silloin voi olla henkinen väkivalta huippulukemissaan!

No, ainakaan allekirjoittanut amiksen käynyt lähihoitaja, irtolainen, mikä lie, ei siihen alistu. Ja mikä varmasti olennaisempaa, ei siihen alennu. 


Teksti oli sekavaa, lähinnä omien tuntojen purkua, joten en ole lainkaan varma, saako siitä mitään tolkkua. Lisäksi haluan painottaa, että teksti oli toki melko yleistävä ja hyökkäävä, mutta niin oli tarkoituskin...

... VAIKKA minullakin on kaveripiirissäni monta korkeakoulututkintoon pyrkivää ja siihen päässyttä ja tohtoriksi itseään mallailevaa. Teksti ei kuitenkaan millään tavalla ollut suunnattu heille, sillä joillain sentään pysyy järki päässä ja jalat maassa, eikä heidän käytöksensä ole ikinä saanut minua tuntemaan itseäni yhtään heitä alhaisemmaksi, vaikka olenkin vain tällainen amis.

Ja ei, en ole itsekään täydellinen, mutta minä sentään kovasti yritän elää tätä elämää kaikin puolin oikeudenmukaisesti.

P.S. Josko blogi nyt vaikka heräisi kesähorroksen jälkeen taas aktiivisempaan elämään!

P.P.S. Voi taivas, että odotan syksyä ja sitä, että saa pukea päälle syysvaatteita!

P.P.P.S. Enää muutama viikko meidän Lapin seikkailuun! Siitä taitaakin tulla pohjoinen roadtrip Skandinaviaan vaelluksineen ja kalastuksineen. Iik! Ties vaikka eksyttäisiin Norjan lisäksi myös Ruotsiin...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Kotimatka ja kolikkosuihkut

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari