17. luukku: Tonttuparaati

Ai hurja, tajusin vasta eilen, että ensi viikolla on jo jouluaatto! Vaikka kotona ja töissä on jo täysi joulukoristus päällä, vaikka radiossa soi pelkästään jouluradio ja kauneimmat joululaulut (ja vaikka ne soivat täällä blogissakin monien lukijoiden kyllästymiseen asti) ja vaikka adventtikynttilöistäkin on palanut jo kolme! niin ei tunnu lainkaan joululta. Osasyynä saattaa olla sekin, että tuo keli on mitä on. Siinä, missä joku jaksaa valittaa Suomen epävakaisesta ja viileästä kesästä, minä jaksan valittaa tästä lämpimästä ja kosteasta talvesta. Tai siis "talvesta".

Toisaalta täällä kaupungissa mä en saa päälle sitä todellista joulufiilistä. Viikonloppuna suuntaamme keski-Suomeen joulunviettoon, jei! Sieltä uskon joulufiiliksen vihdoin löytyvän, maaseudun rauhasta, vaikka ei niin lunta olisikaan.


Viimeinen viikko joululauluja hurahtaa käyntiin nyt aina niin hyväntuulisella ja reipashenkisellä Tonttuparaati-biisillä. Tästäkin mä olen tykännyt aina, niin pitkälle kuin jaksan lapsuuttani muistella. Tästä välittyy sellainen aito joulun ilo ja hauskuus, oli kuulija sitten lapsi tai aikuinen. Lapsillehan tämä biisi ensisijaisesti on suunnattu ainakin lyriikoiden perusteella, mutta miksi sitä ei aikuinenkin voisi tästä innostua? No, oli miten oli, minä tykkään kovasti.

P.S. Olisitte nähneet tuossa vieressä pötköttävän Millin ilmeen, kun laitoin tän biisin soimaan. Se näytti siltä, ettei se kovastikaan arvostanut tuota torvisoittoa kesken aamu-unien... :D

Ei Milli sentään niin kaupunkilaiskissa ole, etteikö se tietäisi parhaita nukkumapaikkoja Koskenpäällä. Lämmin leivinuunin päällinen toimii!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Kotimatka ja kolikkosuihkut

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari