4. luukku: Jouluyö, juhlayö


Jouluyö, juhlayö -biisi onkin joulukalenterin ensimmäinen hengellinen joululaulu. Tämän kappaleen lumo lienee siinä, miten se mielletään yhdeksi "the" joululauluksi kautta aikojen, mikäli Wikipediaan on uskomista.



Tässä laulussahan kiteytyy koko kristillisen joulun oleellisin sanoma. Hengellisissä joululauluissa (vaikka niissä ei sanallakaan mainittaisi sanaa 'joulu', toisin kuin tässä biisissä) on mielestäni usein hyvin kauniit lyriikat. Koska itse uskon Jumalaan, ainakin omalla tavallani, joululaulujen toivo ja hillitty ilo koskettavat aivan tietyllä tavalla, vaikka en aina sitä aina kovin helposti itselleni myönnäkään.

Hengellisistä joululauluista, kuten tästäkin, tulee samanlainen fiilis kuin yleensäkin kristillisyyttä ajatellessa. Jumalaan uskominen on lohduttavaa. Olen lukenut netistä paljon keskusteluja, joissa uskovaiset leimataan typeriksi ja tyhmiksi, kun uskovat "johonkin, mitä ei ole". Eikö ole kuitenkin lohduttavaa ajatella, että esim. kuoleman jälkeen meistä jää jäljelle muutakin kuin madonsyömät, mätänevät ruumiit? Että sitten tavataan taas ne ihmiset, joita on niin paljon tässä elämässä kaivannut? Että se ajatus voi lohduttaa pahana päivänä?

Minun puolestani - kuten kaikki varmasti tietävätkin - ihmiset saavat uskoa ihan mihin itse haluavat eikä se vaikuta minun suhtautumiseeni heihin millään tavalla. Ainakaan niin kauan kuin se usko pidetään omana henkilökohtaisena asiana eikä sitä aleta väkipakolla tyrkyttämään muille. Tästä syystä myös asiaansa isoon ääneen kuuluttavat ateistitkin ärsyttävät siinä, missä äänekkäät uskovaisetkin. Samanlaista leimaamistahan se on.

Noh, menipäs nyt vähän sivuraiteelle. No, anyway. Tätä piti vielä sanomani. Kenties nämä kristilliset joululaulut koskettavat siitäkin syystä, että ne todella kuuluvat siihen (itselleni) vuoden tärkeimpään juhlaan. Ei minua esimerkiksi kiinnosta mitkään pääsiäisjoikut, koska pääsiäinen ei taistele läheskään samassa sarjassa ihanan ja pimeää talvea valaisevan joulun kanssa. Oikeastaan se ei ole mitään joulun rinnalla. Öh, terveisin, eräänlainen uskovainen..

Siinä, missä minun jouluni on pakanallinen, on se myös osittain kristillinen.

Kommentit