Kevättä ilmassa?

Aurinko on paistanut viime päivinä niin kauniisti, että sitä jo kuvittelee kevään olevan ovella. Vielä olisi kuitenkin edessä tuo vuoden kylmin kuukausi, helmikuu, jonka jälkeen tuo hurja alamäki kohti kesää koittaa.

Alkuviikko vietettiin keski-Suomessa rentoutuen. Saunottiin, pelattiin ja ulkoiltiin vähän. Siinä unohtui viikonloppuna päälle puskenut stressi, kun väänsin tukun kutsukortteja ja tajusin, ettei mielessäni kaavailema idea toimisi käytännössä ollenkaan...

Kävimme metsäretkellä kuin pikkulapset konsanaan Koskenpään metsissä ja kuviakin tarttui filmille muutama. Suomalaisessa suomaisemassa on aina ollut jotain mystistä. Ensi kesänä, jos vaikka vahingossa tulisin rohkeaksi, voisin ajoittaa vierailuni suolle juuri ennen aamun valkenemista, kun kosteasta maasta nousee hentoinen usva. Ja jossain kiehnuttaa puuta vasten karhu selkäänsä. Hhhrrr.







 Isoisän jalanjäljillä vuonna 1944

Viikonloppuna katselin televisiosta Yleltä Suomen historian myytit -ohjelmaa, jonka innoittamana mieleeni tulvahti taas uusia ideoita "kotimaan" matkailuun vaikka tulevalle kesälle, jos kaikki energia ja aika ei huku hääjuttujen pariin. Talvisotaa ja sen henkeä käsittelevässä dokumentissa eräs kaikille tuttu juontaja lähti isoisänsä jäljille, otti selvää, missä kaikkialla isoisä oli sodan aikana taistellut ja lähti sitten katselemaan omin silmin juuri noita paikkoja.

Talvisota Yle Areena - katsottavissa vielä vain 3 päivää!

Itse löysin erään Suomen historiaa käsittelevän kirjan välistä oman pappani kunniakirjoja ja henkilötietolomakkeen, josta selvisi, missä pappa on taistellut jatkosodan aikaan, missä joukoissa ja milloin hän on esimerkiksi haavoittunut. Vaikka paikan päällä olisi tuskin kummempaa kuin tavallista pohjoismaista luontoa, olisi hienoa käydä vaikkapa Rajajoella tai Talissa ja Ihantalassa. "Kotimaan" matkailua sinänsä, ulkomaan matkailua tosiasiassa.

Pienen bittiavaruudessa seikkailun jälkeen sain selville, että pappani on mitä todennäköisimmin kuulunut mm. Tali-Ihantalan suurhyökkäyksessä 1944 mukana olleeseen jalkaväkirykmentti nro 48:nen (se on fakta, josta on mustaa valkoisella) toiseen pataljoonaan (Wikipedia: "Pataljoonan miehet olivat pääosin kotoisin Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnista."), joka taasen kuului 18:een divisioonaan. Siellä pappa on ollut mm. kiväärimiehenä ja kranaatinheitinmiehenä. Pappa haavoittui Tali-Ihantalan suurhyökkäyksessä 27. kesäkuuta 1944 Ihantalan alueella.

No, tämä nyt oli tällainen asia, joka ei ehkä kaikkia kosketa samalla tavalla kuin itseäni. Tuntuu vain niin mielenkiintoiselta tutkia, missä oma pappa on ollut, mitä teitä kulkenut ja mitä taisteluita kohdannut. Tietenkään tällaista internetissä puolessa tunnissa tehtyä "tutkimusta" ei voi pitää kovin luotettavana, joten joskus mun on kai pakko suunnata tienä ihan virallisille lähteille sota-arkistoon, josta pitäisi löytyä tietoa kaikista Suomen sodissa taistelleista sotilaista ja enemmän tietoa joukkojen liikkeistä ja taisteluista.

Kiinnostaako ketään muuta omien isoisien tai isoisoisiensä jalanjäljet Suomen sodissa?

Kommentit

  1. Ai että on ihana blogi ja aivan mielettömän upeita kuvia! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) aina välillä onnistuu ottamaan hyviäkin kuvia ;D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!