Kevään "the" juttuja!

Syntisen keväistä maaliskuun alkua kaikille lukijoille! Kevät tuntuu olevan jo pitkällä, siis paljon pidemmällä kuin aikaisemmin jo kirjoittelin! Mutta, miksipä ei olisi? Onhan maaliskuu sentään ensimmäinen virallinen kevätkuukausi! Minäkin suurena talvifanina olen nyt vakaasti sitä mieltä, että lumisade ja pakkanen saavat nyt pysytellä piilossa ensi talveen saakka.

Tänään ajattelin hieman tiivistää helmikuun juttuja, joista mun on ollut tarkoituksena kirjoitella jo aikaisemminkin. Bloggailu on kuitenkin ollut jäissä viimeiset pari viikkoa, syystä, ettei vain ole ollut aikaa saati inspiraatiota.

Kevättä ilmassa - 2007
Ylimääräinen roina parempaan kotiin
Jo aikaisemmin mainitsemani sisustushullutus on hieman laantunut - lähinnä kai siksi, ettei tällä hetkellä ole varaa "tuhlata" rahaa mihinkään "turhaan" ja ylimääräiseen. Koska häät. Tuntuu edelleen hassulta ja aavistuksen hullultakin, että yksi päivä voi niellä rahaa sellaisia summia... no, jotkuthan ne ottavat jopa lainaa saadakseen unelmiensa hääpäivän. Meidän ei onneksi tarvitse.

Sisustushullutukseen liittyy kuitenkin valtava tarve myös siivota ja järjestää sekä - kuin pisteenä iin päällä - päästä eroon kaikesta turhasta nurkkiin haalitusta roinasta! Suurella inspiraatiolla siivosin meidän kaikki kaapit - kaikki kaapit, kaikki - ja erittäin rankalla kädellä heitin tavaraa joko suoraan roskiin tai kirpputorikassiin. Yksi sadan litran jätesäkki, yksi iso sininen Ikea-kassi, kaksi perusmuovipussia ja kaksi kenkälaatikkoa täynnä vaatteita, kenkiä, kodin tekstiilejä, astioita ja sisustuskrääsää lähti kirpputorille myyntiin. Kun turha tavara lähtee kävelemään ja kaapeissakin tuntuu olevan taas tilaa, olo on suorastaan orgastinen. Tarkoituksena oli jälleen kerran siis vain päästä tavaroista eroon, joten mun kirppispöydän hinnat eivät päätä huimanneet. Siitä huolimatta jäin lähes 60 euroa voitolle 38 euron pöytävuokran jälkeen, jei!

Häämessut
Helmikuussa kävin tuon sulhaseni kanssa Tampereen häämessuilla Tampere-talossa. Sinänsä 12 euron sisäänpääsymaksu per naama oli täysin hukkaan heitettyä, sillä messujen sisältö koostui lähinnä juhlapaikkojen mainostamisesta ja morsiuspukujen myynnistä - eli niistä asioista, jotka on tehtävälistalta jo ruksattu yli. Pääosissa olivat myös kaikenlaiset korumyyjät ja -liikkeet, mutta vaikka emme vielä olekaan vihkisormuksia valinneet, niin massiiviset ihmisjoukot sormuskojujen ympärillä aiheuttivat lähinnä paniikinomaisen tarpeen kävellä vain äkkiä ohitse. Suurimmassa osassa kojuja sormusten hinnat huitelivat myös niin korkealla, ettei edes kiinnostanut mennä tarkemmin ihastelemaan. Tai no, ihastelemaan ja ihastelemaan. Huomasin, että mitä kalliimpi sormus, sitä rumempi se myös yleensä oli.

Messuilta ei siis jäänyt häiden kannalta käteen mitään olennaista, ellei sitten muutaman juhla-askarteluliikkeen nettikauppojen esitteet. Että meidän häistä ei ole tulossa miljoonan muun pariskunnan pitämät tusinahäät, joissa kaikki ideat on haalittu häämessuilta, ehei, vaikka joku niin bittiavaruudessa kovasti kauhistelikin, kun kyselin, saako messuille viedä järjestelmäkameraa (en edes ottanut kameraa lopulta mukaan).

Pathfinder - ajatuksia roolipelistä
Lupasin tuossa taannoin jakaa ajatuksiani roolipelaamisesta, kunhan vain pelikertoja kertyisi sen verran, että jonkilaisen mielipiteen saisin muodostettua tuosta ennakkoluuloja keränneestä pelistä. Nuo ennakkoluulot ovat kyllä karisseet matkan varrella aika hyvin. Siinä, missä pelin ja termistön opettelu on hyvin hankalaa ja vaikeaa, on peli ihan oikeasti myös hauskaa!

Hankalaa pelin opettelusta tekee siinä käytettävät termit, "finglish-kieli", jota pelin "ammattilaiset" käyttävät ongelmitta. Finglish muodostuu yksinkertaisesti sanoista finnish ja english. Kun ei joka kerta jaksaisi kysyä, että ai mitä. Ai että mitä tekisi mieli siis kysyä joka kymmenes sekunti. Vaikka kysyminenkään ei aina auta. Seuraavassa pelissä yleensä kysyn samasta asiasta uudestaan. Se on kokeneille pelaajille kai aika raskasta.

Miksi roolipelaaminen tuntuu niin hauskalle? Ehkä siksi, että vain mielikuvitus on rajana ja pelissä saa ihan oikeasti nauraa. Se ei todellakaan ole haudanvakavaa hommaa (tai no ehkä jonkun kuningasnörttikerhon mielestä...). Koska itsellä on takana vasta kolme pelikertaa, uskon, että peli voi olla jatkossa vieläkin hauskempaa. Ainut miinus tällä hetkellä lienee juurikin se, ettei tunne finglish-termistöä ja se, ettei oikein keltanokkana vielä "uskalla" käyttää koko mielikuvitustaan.

Meidän pelimme sijoittuu antiikin Kreikkaan ja egyptiläisillä lienee jotain ikävää mielessään, se ei ole vielä selvinnyt. Meidän jengiin kuuluu tavallisia ihmisiä, maahinen ja tietysti minä, puolihaltia-druidi, jolla on telepaattinen yhteys rumaan eikä niin kovin älykkääseen hevoseensa, joka on kuitenkin koko jengin voimakkain jäsen. Jep jep, eikö kuulostakin huikealta? ;)


Salitreeni
Mä olen vuoden alusta alkaen taas riuhtaissut itseäni niskasta kiinni ja alkanut käymään salilla. Mun 16 salikäyntiä tämän vuoden puolella voi tuntua jollekin säälittävältä määrältä, mutta mulle se on suuri saavutus. Jälleen kerran huomaan, miten liikunta - epäsäännöllisen säännöllinenkin -  vaikuttaa mielialaan niin paljon: olo on paljon energisempi, parempi ja maailma tuntuu rullaavan kevyemmin eteenpäin - siitäkin huolimatta, että keväisin yleensä iskee jäätävä kevätväsymys.

En ole blogissa asiasta uskaltanut mainita mitään, koska edelliskerroilla, kun olen heti alkuhuumassa tullut hehkuttamaan uutta liikuntasuunnitelmaa tms, innostus on lopahtanut heti eikä mistään ole sitten tullutkaan mitään. Niin, kuinkakohan tässä nyt sitten käy...

Tarkoituksena on pitää vain itsestä parempaa huolta, vähän ehkä kiinteytyä pitkällä aikavälillä ja pitää mieli virkeänä.


Häämatkaliput
Oh, vihdoin ja viimein varasimme lentoliput Alaskaan, iiks! Kyllähän se jälleen kerran hetkellisesti pankkitiliä kirpaisi, mutta lopulta en päässyt yli ajatuksesta, että lentoliput ovat ehkä paras sijoituskohde millekään rahalle koskaan! Ja kyllä, vaikka tuolla ylempänä sanoinkin, ettei mihinkään ylimääräiseen olekaan varaa, matkustaminen ei ole mulle koskaan mikään 'ylimääräinen' juttu.

Lomaa olen anonut syyskuun alkuun ja silloin olisi tarkoitus Reykjavikin kautta suhauttaa kahdeksi viikoksi Anchorageen ja muualle pohjoiseen osavaltioon ihastelemaan jylhiä maisemia ja kenties vähän kalastamaankin. Lonely Planetin opas on jälleen kerran tullut tarpeeseen ;)


Kommentit

  1. Häämessuilta en löytänyt oikeastaan yhtään järkevää myös. Samat myyjät kuin vuonna 2013,jolloin päätin ja löysin sormukseni. Me olimme tuolloin sunnuntaina,jolloin porukkaa ei ollut kuolemaksi kuten tänä vuonna. Sormuksiin kyllä saimme aikoinaan parhaimmat 'vinkit'. Tuo hinta on järkyttävä siihen,että paljoakaan messuista ei käteen jäänyt.

    Olen saanut häistä ja häämatkasta erinomaisen tavoitteen ja motivaattorin mennä sinne salille. Tsempit!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Kotimatka ja kolikkosuihkut

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari