Vappunuha

Hei taas! Täällä kirjoittaa puolikuntoinen nuhanenä, joka on vaivansa vuoksi ollut nyt jopa kaksi päivää sairaslomalla. Niinhän siinä sitten kävi, että viikonloppuna vallinnut lämmin, eteläinen ilmavirtaus ei sitten ollutkaan ihan niin lämmin kuin miltä se tuntui, ja ulkona vähissä vaatteissa vietettyjen hetkien seurauksena iski aivan jäätävä yskä ja nuha. Perjantai-iltaa vietimme viinin maistajaisten parissa keski-Suomessa ja lauantaina olin tuon ukkelini kanssa auttamassa "kälyä" partiokisoissa ruokarastilla.

Perjantain toppikeli, joka sitten kostautui!
Räkätulva on ollut suunnaton, yskiminen vähentänyt yöunet jo kahtena yönä muutamiin tunteihin ja hieman on kuumemittarikin meinannut keulia... tavallisesti mulla on melko hyvä vastustuskyky - kiitän siitä lapsuuttani, jolloin sain mönkiä pitkin perunapeltoja ja maistella kaikkea "hauskaa" tallin lattialta - ja edellisestä kunnon flunssasta onkin aikaa nyt kolmisen vuotta (ja joku väittää, että tupakoitsijat ovat aina kipeänä!). Silloin olikin semmoinen show, että sitä en uudelleen itselleni tai kenellekään toivo. Siihen liittyi se kamala korvatulehdus, joka vei multa kuulon ja joka viimein hoidettiin puhkaisemalla mun tärykalvot ja imemällä kaksi koeputkellista mätää pään sisältä. Lisää tuosta kauhukokemuksesta täältä.

Pelkäsin jo sairastuneeni poskiontelotulehdukseen, sillä mun naamaani sattui ihan saakelisti eilen ja tänä aamuna. Siis naamaan, ei päähän. Mulla ei ole koskaan ollut poskiontelon tulehdusta, joten päätin käydä varuiksi työterveydessä. No, siitä ei kai nyt sitten ollut kuitenkaan kyse, mutta heikko on olo joka tapauksessa ilman särkylääkettä... toivottavasti olo kohenee seuraavan kolmen päivän aikana, kun koittaa vappuvapaat.

Niin, todella mahtavaa tuuria tämäkin: ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen mulla on täysin vapaa vappu töistä ja näköjään sekin menee sitten sairastaessa. Olisi tarkoitus tavata kavereita ja kokoontua tänne meille grillaamaan ja syömään ja juomaan hyvin, mutta saa nähdä kuinka sitä sitten jaksaa. Hyvästä ruuasta en ainakaan aio tinkiä, vaikka olisi pää kainalossa!

Anoppilan viinin maistajaisissa oli viisi osallistujaa ja mukavata oli!
Tunnen itseni ihan pilleristiksi. Viimeiset kolme viikkoa olen napsinut särkylääkkeitä oikein urakalla. Ensin pamahti tuo selkä. Siitä selvittyäni pääsin viimein tositoimiin päästäkseni eroon hormonaalisesta ehkäisystä ja kävin asennuttamassa itselleni kuparikierukan, mikä ei myöskään tuntunut kivalle ja aiheutti ikävänpuoleisia vatsakipuja muutaman päivän ajan (lisää kuparikierukkakokemuksista sitten hieman myöhemmin). Sen jälkeen alkoikin sitten naistenvaivat (voi että mä vihaan tuota sanaa! ^.^) ja kierukan kera kivut olivatkin sitten tosiaan tavallista voimakkaammat. Koettelemuksista kun luulin selvinneeni, niin iski sitten tämä tauti ja tämä naamasärky!

Alkaisiko jo piisata?

P.S. Huomenna juhlitaan niin vappua kuin BLOGINI 4-VUOTISSYNTTÄREITÄ!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omaisten suusta kuultua

Suosikkikuvat TOP40

Bergamo Historic Gran Prix

Kotimatka ja kolikkosuihkut

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari