"Voiko joku taluttaa mut nyt ulos täältä?"

... totesi Riina Myllyrannassa.

Kirjoittelin viime kesänä Mäntän Myllyrannasta ja siitä, miten ihana ostospaikka se on. Tämän kesäisen myllyrantaretken tein anopin ja kälyni kanssa viime torstaina. Hommat lähti ihan käsistä. Luojan kiitos paria päivää aiemmin olivat tilille rapsahtaneet ne kuuluisat lomarahat, jotka mun piti käyttää kaukoputkeen. Niin, ja uuteen pyykinpesukoneeseen. Ja jos oikein järkeväksi heittäytyisin, niin kaikkeen muuhun älykkääseen ja tärkeään.

En toki halua vähätellä sen kenkäparin (jota en tiedä, tulenko koskaan käyttämään), karvaliivin, syystakin tai uuden laukun tärkeyttä. Mä tarvitsen niitä. Ihan kamalasti. Ainakin sitä takkia. Tai laukkua. Laukkua nyt oikeasti.

Niin, unohtamatta tietenkään Textiilitallista löytämääni aivan mielettömän ihanaa viinipullotelinettä. Kyllä joka kodissa on oltava kunnon viinipulloteline! Ainakin sellaisessa kodissa, jossa viinistä tykätään. No, I like. Sillei lievästi ilmaistuna.

Rahaa meni enemmän kuin olin uskaltanut edes suunnitella ja hetken aikaa kiemuroin tuskissani, kun sellaiseen mielettömään ostosteluun olin sortunut... mutta toisaalta. Aina olen antanut itselleni luvan hommata jotain mukavaa ja hintavaa itselleni kesälomarahoilla. Yhtenä vuonna se oli järjestelmäkamera, seuraavana vuonna uusi objektiivi, edelliskesän lomarahat tuhlasin Alaskassa ja nyt tällä kertaa mukaan lähti aivan mahottomat heräteostokset Myllyrannasta. Pari kuvaa alla.


Tämä viinipulloteline oli vain pakko saada kovasta viidenkymmenenkahden euron hinnasta huolimatta. Viinipullot eivät sisältyneet hintaan. Sitä paitsi nuo pullot ovat tyhjiä. Kaivoin ne kaapista elävöittämään telinettä. Nykyiseen kämppään tuolle ei toistaiseksi ole vielä raivattu tilaa seinältä, mutta josko sitten siihen uuteen kämppään (jonka toivottavasti saamme!)!


Piikkikorot ja korkeat sellaiset. Miksi, oi miksi! Koska niin saakelin makeet! Kun nämä olen kerran vetäissyt jalkaan ja palannut baarista kotiin nilkkaa linkuttaen, uskon näiden jäävän kaapin pohjalle ikuisiksi ajoiksi...



Karvat ovat in (vaikka jotkut naiset ja miehet muuta väittävätkin)! Takki oli sentään alennuksessa. Kolmenkymmenen prosentin alennuksen jälkeen se maksoi abouttia kuuskymppiä. Laskekaa siitä. Pakko oli saada.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ol niingon gotonas!

Travel Always Finds a Way

Mary Kay

Omaisten suusta kuultua

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari