Ihkaensimmäinen amatööriarvostelu amatöörikriitikolta pasahtaa ruutuun nyt. Kävin eilen Mikon kanssa viikonlopun kunniaksi ulkona syömässä ja pitkien arvontojen jälkeen me päädyttiin Hämeenkadun Coyote Bar & Grilliin. Paikka oli meille molemmille aivan uusi tuttavuus, joten arvostelun pitäisi olla täysin puolueeton.
Kojoottiravintola on aika perusravintola: ruokalistalta löytyy kaikkea salaateista hampurilaisaterioihin ja grillipihveistä kalaan, jälkiruokia tai juomapuolta unohtamatta. Tarjolla on myös varmasti monen mieleen oleva healthy way -lista, josta voi valita vähärasvaisia, vähäkalorisia tai ihan vaan vege-annoksia.
Koska itse rakastan epäterveellistä ruokaa, mä tässä kohtaa hyppäsin tämän terveellisen linjan ylitse ja tilasin itselleni kanahampurilaisen, jossa kyllä hinta-laatu-suhde oli kohdallaan. 13,90 euroa maksava ateria sisälsi ranskalaiset, dipin ja salaatin. Ranskalaiset ansaitsevat erityishuomion: parhaita, joita olen koskaan syönyt! Toivottavasti kokilla on aina tapana maustaa ranskalaisensa samalla tapaa, sillä minä ainakin haluaisin joskus vielä näitä herkkuja uudelleen maistaa! Peukku myös ruokalistan englanninkielisille käännöksille.
Kojoottiravintola on aika hinnakas eikä siellä opiskelijabudjetilla ihan viikottain syödä. Juomapuoli oli aika ilkeä sekin: pelkkä lonkero maksoi vaivaiset 5,50e. Burgerit olivat nekin normaalia kalliimpia, mutta maun ja annoskoon perusteella hintaa olisi voinut olla enemmänkin. Uskon kuitenkin, että tärkeän tapahtuman yhteydessä esim. 29 euroa 170g:n härän sisäfileestä voi olla hintansa arvoinen.
Palvelu oli ystävällistä ja ripeää. Jopa niin ripeää, että syönnin jälkeen ei paljoa kerennyt ruokaa sulatella, kun tarjoilija säntäsi jo innoissaan kyselemään jälkiruokatoiveita. Siinä kohtaa kanahampurilainen mun mahassa valtasi niin paljon tilaa, että jälkkäri oli suorastaan mahdottomuus. Toisaalta tällainen nopea palvelu on ravintolaan saapuessa ihan kiva, etenkin jos mahassa möyrii jo kamala nälkä, mutta toisaalta ruokailun jälkeen olisi mukava hetken aikaa selvitä ähkystä. Pointsit kuitenkin tarjoilijoille tehokkaasta työstä: olen mä ollut paikoissa, joissa laskun perään on joutunut kyselemään ihan tiskiä myöten.
Sisustus, johon mä aina kiinnitän huomiota ravintoloissa, oli siisti ja toimiva. Mieleen painui ainakin loputtoman jatkumon tuonut peili baaritiskin takana ja hienot lasisermit, joissa oli kuvattuna Coyoten kuuluisa kojootti. Värimaailma oli aika tumma, joka teki fiiliksestä romanttisen tunnelmallisen. Mainittakoon vielä sen verran, että alakerrassa sijaitsevissa wc-tiloissa on varmaan tarkoitus käydä ennen ruokailua, sillä ruokailun jälkeen portaiden ylösnouseminen maha pömpöttäen voi tuottaa ongelmia. Allekirjoitan tämän.
Paikalla oli aika paljon asiakkaita, mikä vähän häiritsi korvaa ja avokeittiö salin perällä toi meteliin oman maailmansa. Toisaalta istumapaikka lähempänä sisäänkäyntiä olisi varmaan hukuttanut keittiöstä kuuluvat sihinät ja suhinat alleen. Olisi ollut varmaan kamala istua edes muutama loosi lähempänä kokkikolmosten valtakuntaa. Asiaa ei auttanut se, että joku oli raahannut pienen vauvansa mukaan kynttiläillalliselle ja mitä olikaan odotettavissa. Tämä ei kuitenkaan ollut itse ravintolan vika, joten unohdettakoon se. Plussat myös siitä kevyestä rock-musiikista, joka kuului jostain hälinän takaa.
Lisää informaatiota Kojootin kotisivuilta!