Blogihiljaisuus
Blogin puolella on ollut nyt vähän hiljaista tämän kuluneen syksyn aikana. Syitä on oikeastaan kaksi. Ensinnäkin, opiskelu on vienyt aikaa. Poden hieman huonoa omaatuntoa jokaisena aamuna, kun ukkeli lähtee aikaisin duuniin ja itse jään kotiin "hengailemaan". Hengailusta se on kyllä todellisuudessa kaukana. Joku voisi olettaa, että mulla on aikaa vaikkapa siivoilla ja tiskailla ja pitää kaikin puolin kotia kunnossa tällei suurimman osan viikosta kotona viettäessäni, mutta ei. Kun ei vaan ole. Kyllä se aika menee opiskeluun. Okei, joskus lipsahtaa pleikkarin ja Skyrimin puolelle, mutta suurimmaksi osaksi mä kyllä paiskin töitä sen eteen, että saisin tän koulun vauhdilla läpi - ja niin, että siitä jäisi jotain tietoa päähänkin...
Toinen syy blogihiljaisuudelle on se, ettei mulla oikein ole ollut mitään asiaa viime aikoina. Sen jälkeen, kun blogi alkoi hiljakseen muuttua lähes täysin reissuaiheiseksi, on ollut hankala keksiä jotain jännää kirjoitettavaa. Ainahan toki voisi muistella menneiden reissujen kohokohtia niin kuin muissakin matkablogeissa, mutta jotenkin sekin puoli on ollut nyt jäässä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, kuten voitte arvata, että asiaa vihdoin ja viimein on! Siispä...
Travel Always Finds a Way!
Mitäs mä sanoin joskus... vaikka tämän elämisen kanssa onkin nyt tiukkaa, kun tilille rapsahtaa hurjat 225 euroa kuussa, matkutamisesta en tingi. Travel finds a way. Ja niin se on tehnyt tälläkin kertaa.
Blogin puolella on ollut nyt vähän hiljaista tämän kuluneen syksyn aikana. Syitä on oikeastaan kaksi. Ensinnäkin, opiskelu on vienyt aikaa. Poden hieman huonoa omaatuntoa jokaisena aamuna, kun ukkeli lähtee aikaisin duuniin ja itse jään kotiin "hengailemaan". Hengailusta se on kyllä todellisuudessa kaukana. Joku voisi olettaa, että mulla on aikaa vaikkapa siivoilla ja tiskailla ja pitää kaikin puolin kotia kunnossa tällei suurimman osan viikosta kotona viettäessäni, mutta ei. Kun ei vaan ole. Kyllä se aika menee opiskeluun. Okei, joskus lipsahtaa pleikkarin ja Skyrimin puolelle, mutta suurimmaksi osaksi mä kyllä paiskin töitä sen eteen, että saisin tän koulun vauhdilla läpi - ja niin, että siitä jäisi jotain tietoa päähänkin...
Toinen syy blogihiljaisuudelle on se, ettei mulla oikein ole ollut mitään asiaa viime aikoina. Sen jälkeen, kun blogi alkoi hiljakseen muuttua lähes täysin reissuaiheiseksi, on ollut hankala keksiä jotain jännää kirjoitettavaa. Ainahan toki voisi muistella menneiden reissujen kohokohtia niin kuin muissakin matkablogeissa, mutta jotenkin sekin puoli on ollut nyt jäässä.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, kuten voitte arvata, että asiaa vihdoin ja viimein on! Siispä...
Travel Always Finds a Way!
Mitäs mä sanoin joskus... vaikka tämän elämisen kanssa onkin nyt tiukkaa, kun tilille rapsahtaa hurjat 225 euroa kuussa, matkutamisesta en tingi. Travel finds a way. Ja niin se on tehnyt tälläkin kertaa.
Koska en kuvitellut, että vuodesta 2018 voisi tulla kovin kummoinen reissuvuosi juurikaan siitä syystä, että tulot ovat romahtaneet aivan naurettaviksi, mä olen lapsellisen innoissani ilmoittaessani nyt, että mulla on nyt jo kaksi matkaa buukattuna talvelle ja keväälle 2018, eikä se kolmaskaan, kesälle suunniteltu reissu ole kuin muutamasta yksityiskohdasta enää kiinni!
Laannuttaakseni tätä jossain Oortin pilvessä asti laukkaavaa matkakuumettani ajattelin hieman kertoa, että mitä kaikkea nyt sitten onkaan luvassa (saattaa myös olla, että innostun entistä enemmän...). Ihan kaikkea huippua, ainakin jos multa kysytään!
Lähden ukkelini kanssa helmikuussa viikoksi Meksikon Cancúniin. Oikeastaan voisi sanoa, että ukkeli vie mut sinne, sillä kyseessä on synttärimatka. Täytin noin viikko sitten pyöreät kolmekymmentä, joten jotain spesiaalia sen kunniaksi oli luvassa.
Toki tämä matka yhdessä suunniteltiin, se ei ollut yllätys. Se oli enemmänkin yllätys, että kysyessäni pari päivää synttäreiden jälkeen leikilläni, että missä mun synttärilahja viipyy, ukkeli sanoi, että "mä ostan sulle lentoliput, sanot vaan, että mihin haluat lähtee". Olin aivan monttu auki. No mihin mä sitten halusin lähtee? No, öö, ihan mihin vaan! Me mietittiin kohdetta kuitenkin yhdessä, sillä tiesin, että ukkeli haluaisi ehdottomasti lämpimään. Lisäksi kohteen piti olla järkevästi tavoitettavissa, koska viikko on aika lyhyt aika reissata, jos itse matkoihin menee yli vuorokausi.
Indonesia olisi ollut mun ykkösvaihtoehto, mutta koska helmikuu matkustusajankohtana on hieman epävarma sään suhteen (monsuuni) ja järkevän hintaisia lentoja ei ollut tarjolla kuin jollain kymmenen tunnin vaihtoajoilla, päätimme sivuuttaa sen. Listalla oli myös Marokko ja Malta, mutta vaikka näihin kohteisiin oli tarjolla sopivat ja järkevät matkustusajat, kohteiden +14 asteen keskilämpötila helmikuussa ei vakuuttanut ukkelia. Niinpä unohdimme nekin. Dominikaaniseen Tasavaltaan ei edes löytynyt lentoja kyseisenä ajankohtana. Malesia, Vietnam ja Kambodza olivat taas niin typerien lentoaikojen ja -vaihtojen päässä, että nekin tippuivat yksitellen listalta pois. Lopulta heitin villinä korttina, että mites Meksiko. Lämpökiintiö olisi ainakin kohdillaan, ja sattumalta törmäsin myös täysin siedettäviin lentoihin (matkustusaika oli yhteensä vain n. 14 tuntia, vaikka pelkästään Düsseldorfista Cancúniin lentää abouttia 11 tuntia!). Aateltiin sitten siinä, että no mikä jottei, kun kaikki natsasi kohdalleen. Cancún taitaa tosin olla aikamoinen turistihelvetti, mutta kerrankos sitä...
Joka tapauksessa, tätä matkakohdetta voi pitää aikamoisena villinä korttina, sillä se ei varsinaisesti ole ollut mulla millään buckettilistalla! Mutta! Ehkä tällainen villi kortti onkin ihan hauska. Voihan se taas olla, että sitä menettää sydämensä ihan kummallisesti...
Toukokuussa matkustan hieman lähemmäs, Espanjan Madridiin. Mutta mitä siellä mahtaa olla, kun ei sekään nyt sillä mun buckettilistalla ole ollut?
Noh, tämä lukeutuu taas niihin extemporereissuihin. Kävi oikeastaan vähän samalla tavalla kuin New Yorkin matkan kanssa: saan viestin, että lähdetkö, ja no, minähän lähden!
Reissun idealistina toimi High Hopes -matkablogin kirjoittaja, jonka kanssa naamakirjakaveruudesta huolimatta emme ole koskaan tavanneet ihan oikeasti naamatusten. Blogini pitkäaikaisena seuraajana jossain kohtaa sitä vähän niin kuin tajusi, että meillä on jonkun verran yhteisiä mielenkiinnon kohteita, kuten esim. matkustaminen ja Game of Thrones. Ja Game of Thrones onkin juuri se syy, miksi lähdemme yhdessä toukokuussa Madridiin! Olemme ostaneet liput Ramin Djawadin Game of Thrones -konserttiin, joka järjestetään Madridissa 8. toukokuuta. Mä en olisi edes tiennyt tällaisen kiertueen olemassaolosta, mikäli High Hopes ei olisi ikinä laittanut mulle viestiä ja pyytänyt mukaansa.
GOT-konserttikiertue Euroopassa on aika laaja, Suomea lähin konsertti taidetaan järjestää Tukholmassa, joten miksi kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista juuri Madrid? Listalla olisi ollut Alankomaita, Ranskaa, Puolaa, Tsekkiä ja vaikka mitä... halusimme valita kohteeksi kuitenkin sellaisen maan, jossa emme ole kumpikaan aikaisemmin käyneet. Espanjan Madrid oli yksi näistä vaihtoehdoista.
Btw, tuo GOT-soundtrack on aivan uskomattoman helmeä settiä. En oikeastaan ollut aikaisemmin edes tajunnut, miten mahtavaa musiikkia siinä sarjassa soi! Kuunnelkaa ihmeessä!
Ja lopuksi vielä se ehkä-kai-varmaan-todennäköinen-hyvinkinmahdollinen reissukohde...
Se kolmas reissu, jonka tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty eikä lentoja tai muitakaan järjestelyitä ole vielä konkreettisesti tehty, kohdistuu kaukaiseen Australiaan. Australia on myös yksi niistä kohteista, joka ei sillä tavalla ole kiehtonut mua niin paljon, että se olisi buckettilistan kärkipäässä, mutta aivan kuten edellisetkin matkakohteet, ei se suinkaan ole ollut poissuljettu vaihtoehto koskaan. Miksi Australia ja miksi Perth?
Syy on hyvin yksinkertainen, eikä siitä päästä yli eikä ympäri: mun ja ukkelin ystäväpariskunta muutti Perthiin asumaan. Mikä siis parempi syy matkustaa toiselle puolelle maapalloa kuin lähteä kesällä tapaamaan heitä? Kuten jo mainitsinkin, suunnitelmat ovat vielä vain puheiden tasolla. Mikäli se vaan kaikille osapuolille sopii (mahdollisesti myös eräs yhteinen ystävämme haluaisi lähteä mukaan reissuun), matkustusajankohta saattaisi olla heinäkuu.
Musta on aivan huippua, että lempparilentoyhtiöni Qatar Airways lentää nykyään suoraan Dohasta Perthiin. Ja jos olisi taas ajoissa liikenteessä (winkwink!), lentoliput Perthiin saisi alle tonnilla! Alle tonnilla!
Mutta kuten sanoin, tämän reissun tarkemmat yksityiskohdat hiotaan tässä lähitulevaisuudessa. Ensin pitää kai varmistaa kohdemaan pariskunnalta, että onko ylipäänsä ok, että tullaan - ja mahdollisesti vielä vähän niin kuin porukalla! 😁 Puhetta tästä siis on ollut jo ennen heidän lähtöään parikin kertaa, joten ei tässä nyt ihan suunapäänä olla paikan päälle ryntäämässä!
Anyways, ei kuulosta ollenkaan huonolta reissuvuodelta tuo vuosi 2018! Kyllähän tässä rahan kanssa aika äärirajoilla liikutaan tällä hetkellä, mutta aloitan vuoden alusta opiskelun ohella tekemään vähän töitä, joten eiköhän nämä asiat tästä suttaannu niin kuin niillä yleensä tapana on.
Ja hulluksihan tässä tulisi, jos ei välillä pääsisi könöttämään saatanan pitkiä mannerten välisiä lentoja jalat polvissa kallista välipalaa napostellen... 😏
EDIT: Ylläolevassa loppuspiikissä huomasin ihan höpsön virheen, joka piti tulla korjaamaan. Siis jalat polvissa? Ei. Siis Polvet suussa. Mitähän mun päässä on taas oikein liikkunut... ei vissiin yhtään mitään 😂
Toki tämä matka yhdessä suunniteltiin, se ei ollut yllätys. Se oli enemmänkin yllätys, että kysyessäni pari päivää synttäreiden jälkeen leikilläni, että missä mun synttärilahja viipyy, ukkeli sanoi, että "mä ostan sulle lentoliput, sanot vaan, että mihin haluat lähtee". Olin aivan monttu auki. No mihin mä sitten halusin lähtee? No, öö, ihan mihin vaan! Me mietittiin kohdetta kuitenkin yhdessä, sillä tiesin, että ukkeli haluaisi ehdottomasti lämpimään. Lisäksi kohteen piti olla järkevästi tavoitettavissa, koska viikko on aika lyhyt aika reissata, jos itse matkoihin menee yli vuorokausi.
Indonesia olisi ollut mun ykkösvaihtoehto, mutta koska helmikuu matkustusajankohtana on hieman epävarma sään suhteen (monsuuni) ja järkevän hintaisia lentoja ei ollut tarjolla kuin jollain kymmenen tunnin vaihtoajoilla, päätimme sivuuttaa sen. Listalla oli myös Marokko ja Malta, mutta vaikka näihin kohteisiin oli tarjolla sopivat ja järkevät matkustusajat, kohteiden +14 asteen keskilämpötila helmikuussa ei vakuuttanut ukkelia. Niinpä unohdimme nekin. Dominikaaniseen Tasavaltaan ei edes löytynyt lentoja kyseisenä ajankohtana. Malesia, Vietnam ja Kambodza olivat taas niin typerien lentoaikojen ja -vaihtojen päässä, että nekin tippuivat yksitellen listalta pois. Lopulta heitin villinä korttina, että mites Meksiko. Lämpökiintiö olisi ainakin kohdillaan, ja sattumalta törmäsin myös täysin siedettäviin lentoihin (matkustusaika oli yhteensä vain n. 14 tuntia, vaikka pelkästään Düsseldorfista Cancúniin lentää abouttia 11 tuntia!). Aateltiin sitten siinä, että no mikä jottei, kun kaikki natsasi kohdalleen. Cancún taitaa tosin olla aikamoinen turistihelvetti, mutta kerrankos sitä...
Joka tapauksessa, tätä matkakohdetta voi pitää aikamoisena villinä korttina, sillä se ei varsinaisesti ole ollut mulla millään buckettilistalla! Mutta! Ehkä tällainen villi kortti onkin ihan hauska. Voihan se taas olla, että sitä menettää sydämensä ihan kummallisesti...
Toukokuussa matkustan hieman lähemmäs, Espanjan Madridiin. Mutta mitä siellä mahtaa olla, kun ei sekään nyt sillä mun buckettilistalla ole ollut?
Noh, tämä lukeutuu taas niihin extemporereissuihin. Kävi oikeastaan vähän samalla tavalla kuin New Yorkin matkan kanssa: saan viestin, että lähdetkö, ja no, minähän lähden!
Reissun idealistina toimi High Hopes -matkablogin kirjoittaja, jonka kanssa naamakirjakaveruudesta huolimatta emme ole koskaan tavanneet ihan oikeasti naamatusten. Blogini pitkäaikaisena seuraajana jossain kohtaa sitä vähän niin kuin tajusi, että meillä on jonkun verran yhteisiä mielenkiinnon kohteita, kuten esim. matkustaminen ja Game of Thrones. Ja Game of Thrones onkin juuri se syy, miksi lähdemme yhdessä toukokuussa Madridiin! Olemme ostaneet liput Ramin Djawadin Game of Thrones -konserttiin, joka järjestetään Madridissa 8. toukokuuta. Mä en olisi edes tiennyt tällaisen kiertueen olemassaolosta, mikäli High Hopes ei olisi ikinä laittanut mulle viestiä ja pyytänyt mukaansa.
GOT-konserttikiertue Euroopassa on aika laaja, Suomea lähin konsertti taidetaan järjestää Tukholmassa, joten miksi kaikista tarjolla olevista vaihtoehdoista juuri Madrid? Listalla olisi ollut Alankomaita, Ranskaa, Puolaa, Tsekkiä ja vaikka mitä... halusimme valita kohteeksi kuitenkin sellaisen maan, jossa emme ole kumpikaan aikaisemmin käyneet. Espanjan Madrid oli yksi näistä vaihtoehdoista.
Btw, tuo GOT-soundtrack on aivan uskomattoman helmeä settiä. En oikeastaan ollut aikaisemmin edes tajunnut, miten mahtavaa musiikkia siinä sarjassa soi! Kuunnelkaa ihmeessä!
Ja lopuksi vielä se ehkä-kai-varmaan-todennäköinen-hyvinkinmahdollinen reissukohde...
Se kolmas reissu, jonka tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty eikä lentoja tai muitakaan järjestelyitä ole vielä konkreettisesti tehty, kohdistuu kaukaiseen Australiaan. Australia on myös yksi niistä kohteista, joka ei sillä tavalla ole kiehtonut mua niin paljon, että se olisi buckettilistan kärkipäässä, mutta aivan kuten edellisetkin matkakohteet, ei se suinkaan ole ollut poissuljettu vaihtoehto koskaan. Miksi Australia ja miksi Perth?
Syy on hyvin yksinkertainen, eikä siitä päästä yli eikä ympäri: mun ja ukkelin ystäväpariskunta muutti Perthiin asumaan. Mikä siis parempi syy matkustaa toiselle puolelle maapalloa kuin lähteä kesällä tapaamaan heitä? Kuten jo mainitsinkin, suunnitelmat ovat vielä vain puheiden tasolla. Mikäli se vaan kaikille osapuolille sopii (mahdollisesti myös eräs yhteinen ystävämme haluaisi lähteä mukaan reissuun), matkustusajankohta saattaisi olla heinäkuu.
Musta on aivan huippua, että lempparilentoyhtiöni Qatar Airways lentää nykyään suoraan Dohasta Perthiin. Ja jos olisi taas ajoissa liikenteessä (winkwink!), lentoliput Perthiin saisi alle tonnilla! Alle tonnilla!
Mutta kuten sanoin, tämän reissun tarkemmat yksityiskohdat hiotaan tässä lähitulevaisuudessa. Ensin pitää kai varmistaa kohdemaan pariskunnalta, että onko ylipäänsä ok, että tullaan - ja mahdollisesti vielä vähän niin kuin porukalla! 😁 Puhetta tästä siis on ollut jo ennen heidän lähtöään parikin kertaa, joten ei tässä nyt ihan suunapäänä olla paikan päälle ryntäämässä!
* * *
Ja hulluksihan tässä tulisi, jos ei välillä pääsisi könöttämään saatanan pitkiä mannerten välisiä lentoja jalat polvissa kallista välipalaa napostellen... 😏
EDIT: Ylläolevassa loppuspiikissä huomasin ihan höpsön virheen, joka piti tulla korjaamaan. Siis jalat polvissa? Ei. Siis Polvet suussa. Mitähän mun päässä on taas oikein liikkunut... ei vissiin yhtään mitään 😂
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa!