Hällänkellari - maku meni

Pitkästä aikaa ajattelin vähän jakaa kokemuksiani Tampereen menomestoista ja tällä kertaa vuorossa olisi Hällänkellari Hämeenkadulla. Maanantaina yövuorojen jälkeen lähdin kollegani kanssa nollaamaan tilannetta ja hyvinhän se onnistui. Mitä nyt vähän alkoi v-tuttaan.

Päädyimme siis loppuillasta Hällään, koska se vaikutti siinä kohtaa äärimmäisen hyvältä vaihtoehdolta. Itsekin olen monesti ollut Hällässä, joten olin lähes varma, että hyvä fiilis olisi saavutettavissa tässä hämyisässä pubissa. No, alkuilta menikin hyvin. Laulettiin vähän karaokea, Kolmatta Naista ja ehkä kipale Jari Sillanpäätäkin (wtf!). Sitten mun työkaveri tipahti penkiltä.

No, ei siinä vielä mitään. Kaikki oli ihan ok. Ilta jatkui edullisen juoman merkeissä.

Jossain kohtaa asiat kuitenkin johtivat siihen, että mun oli laitettava eilen tiukkasävyinen sähköposti pubille. Multa meni niin maku koko Hällänkellariin, että en varmasti näytä naamaani siellä hetkeen, enkä siksi, että olisin jollain tapaa häpeissäni. Jos jonkun tulisi olla häpeissään niin sen vittupäätarjoilijan.

Lähdin tilaamaan lonkeroa tiskille. Baaritiskin takana seisoi miestarjoilija ja ilmoitti tiukkaan sävyyn, ettei mulle enää tarjoiltaisi. Olin ihan vähän vain hämmentynyt, sillä mä en kuvitellut olevani ihan niin humalapäissään siinä kohtaa. Kysyin sitten, että miksei ihmeessä. Jotenkin tuli vaan mieleen, että asiakkaana mulle olisi ehkä oikeus tietää syy siihen, miksen mä saanut ostettua sitä yhtä vaivaista lonkeroa. Miestarjoilija katseli mua tiskin takaa halveksivasti ja tiukaisi suorastaan hyökkäävästi, että ihan kuin sä et muka tietäis, älä viitti esittää! Tuijotin kaveria monttu auki. Siis mitä vittua. Tämän jälkeen miestarjoilija sitten käänsi mulle selkänsä ja saattoi jopa poistua paikalta.

Tiskin takana oli toinen tarjoilija, joten tietämättömyydestä kimmastuneena mä siirryin tämän luokse ja vaadin saada tietää syytä. Naistarjoilija sitten ilmoitti, että mulle ei myyty, koska mun ystävä oli tippunut tuolilta. Siinä kohtaa en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Mä en tiennytkään, että minä on yhtä kuin mun ystävä. Mietin jälkeenpäin - koska jätin sillä hetkellä tarjoilijat rauhaan ja päätin ottaa ystäväni mukaan ja siirtyä johonkin ystävällismielisempään paikkaan - että mitä jos meillä olisi ollut isompi seurue? Olisko koko sakki jäänyt ilman juotavaa? Miksei mua ja mun ystävää sitten vaikka heitetty pihalle, jos tuolilta ohi istuminen niin kovasti ärsytti pubin henkilökuntaa? Mistä lähtien baareissa on edes toimittu näin? Olenko mä jotenkin nin täysin pimennossa elänyt, kun en ole tämmöiseen taktiikkaan ennen törmännyt?

No, tämä oli aivan toisarvoinen asia. Mua jäi enemmänkin rassaamaan se miestarjoilijan törkeä käytös, että pakkohan mun oli se sähköposti aiheesta kirjoittaa! Jätkä on asiakaspalvelutyössä ja kehtaa rähistä tollei asiakkaalle (okei, 'rähistä' on tässä kohtaa ehkä hieman kärjistetty ilmaus, mutta...). Miksei voinut vain sanoa sitä asiaa mulle ystävälliseen henkeen? Joku ongelma kaverilla vissiin.

Mä en kyllä hetkeen mene siihen paikkaan. Olkoon siellä keskenään vittupäätarjoilijoittensa kanssa, aivan sama. Ei ole Tampereen ainut pubi, luojan kiitos.

Muuten Hällännkellari olisikin sitten saanut paljon pointseja. Yks vammatarjoilija sitten päätti pilata kaiken ...tana!