Matkustaminen ärsyttää positiivisesti kaikkia ihmisaisteja. Yleensä näitä aistimuksia yhdistää tiettyyn maahan, kaupunkiin, paikkaan tai hetkeen vasta myöhemmin kotona ja täysin odottamatta. Reissun päältä jää mieleen erilaisia tuoksuja, makuja ja ääniä, jotka
matkan jälkeen voivat hetkessä palauttaa kaihoisan mielen takaisin sinne maailman
toiselle puolelle. Usein ne tuovat hymyn huulille, vaikka muisto ei olisikaan niin miellyttävä. Kaikesta huolimatta sitä tahtoisi hetkessä matkustaa ajassa taaksepäin kokemaan ne samat hetket uudelleen ja samalla haalia lisää muistoja. Vahvat aistiassosiaatiot tuovat muistolle konkreettisuutta ja muuntavat kaukaisenkin muiston unenomaisuudestaan todelliseksi.
Vaikka näkö onkin ihmisen tärkein ja vahvin aisti ja vaikka itse henkilökohtaisesti koen olevani hyvinkin visuaalinen ihminen (kuvat jäävät mun mieleen, rakastan kaikkea, mikä näyttää hyvälle ja hajuvesiä tekisi mieli ostaa pullon ulkomuodon perusteella, ei tuoksun), reissun päällä huomaan aivan muiden aistien ottavan pääosaa. Tietysti pällistelen silmät suurina maailmaa ja rekisteröin jokaikisen pienenkin yksityiskohdan ympäriltäni takaraivoni näkökeskukseen, ja kameralle, mutta parhaiten mieleen jää se, mitä nenällä haistan ja mitä korvillani kuulen.
Tänään ajattelin paneutua tuohon kuuloaistiin ja siihen, miten tietyt musiikkikappaleet saattavat tuoda mieleen elävän muiston ulkomailta tai yleensäkin reissun päältä. Musiikkiin liittyvät muistot ovat itselläni niitä vahvimpia - vähättelemättä lainkaan muiden äänien luomia assosiaatioita. Joskus tiettyyn kohteeseen liittyvä musiikki voi olla aivan kummallista, sellaista, minkä ei voisi lainkaan kuvitella liittyvän kyseiseen kohteeseen. Musiikki voi olla paikan päällä sattumalta kuultua tai omalta soittolistalta bussi- tai automatkoilla kuulokkeista tulvivaa.
Sveitsi 2005
Olin ystäväni kanssa tuolloin viikon lomalla Sveitsissä kummitätini luona. Parhaiten kaikki palautuu tuolta lähes kymmenen vuoden takaiselta reissulta mieleen kuullessani Beyoncén ja Jay-Z:n Crazy in Love -kappaleen. Eräänä iltana satuimme serkkuni opastuksella Zürichin yöelämään ja eräässäkin baarissa dj:n soittolistalle osui tämä kyseinen kappale. Hassua, että ystävälleni tulee tämä samainen reissu mieleen aivan jostain toisesta kappaleesta, joka oli myös soinut tuona kyseisenä iltana (en muista, mikä se biisi oli)!
Jossain Zürichin itäpuolella |
Zürich-järvi |
Rigi-vuorella |
Lappi 2007
Mun ja tuon ukkelini ensimmäinen yhteinen Lapin reissu; satoja kilometrejä autolla, loputon määrä tunteja aikaa kuunnella yhtä ja samaa Ylen radiokanavaa. YleX oli ainut radiokanava reissussa, joka kuului moitteettomasti koko matkan, etenkin, mitä pohjoisemmaksi päästiin. Muut Ylen kanavat eivät inspiroineet. Voitte vain kuvitella, että reilun 12 tuntisen ajomatkan aikana kuulimme monet kappaleet erittäin moneen kertaan ja ne ovat siksi jääneet niin hyvin mieleen. Niistä tulee aina mieleen se reissu. Tässä muutama vahvin assosioija (onko tuo edes sana?).
Kalle Ahola - Nämä päivät (etenkin väli Ivalo-Inari!) (miksi tätä ei löydy Youtubesta??)
Ivalo |
Hollanti 2008
Niin koomiselta kuin se kuulostaakin, Hollanti tulee mieleen irlantilaisesta musiikista! ^.^ Viikatteen lisäksi tuon reissun aikana tuli kuunneltua astetta enemmän Flogging Mollya ja täten oikeastaan kaikesta kyseisen bändin tuotannosta tulee mieleen Hollanti (vaikka kaikkea ei siellä ollessa kuunnellutkaan). Erityisesti kuitenkin Devil's Dancefloorin soidessa voin kuvitella itseni takaisin reissun päälle.
Amsterdam |
Pitbull, Marc Anthony ja Rain Over Me. Eräskin osittain hämärän peittoon verhoutunut ilta Debrecenissa. Taisimme koluta läpi kolme baaria illan aikana ja näin myöhemmin muisteltuna tuntuu, että tämä biisi vaan soi kaikissa niissä, KOKO AJAN. Assosiaatio on siis vahva Unkarin suuntaan heti, kun kuulen tämän kappaleen!
Debrecen |
Debrecenin yliopisto |
Puszta Fiver |
Nepal 2012
Voisi kuvitella, että Nepalista tulisi mieleen melko itämaistyyppinen musiikki. Mutta ei. Flo Ridan Whistle ja LMFAO:n Party Rock Anthem, joissa ei ole mitään Nepalia! Paitsi että silti niin paljon...
Whistle-biisi oli multa pitkään hukassa. Eräs paikallinen akustinen cover-bändi soitti sen eräänä iltana Kathmandussa Jatra-nimisessä kahvila-ravintolassa ja se kuulosti silloin hyvälle, mutta reissun jälkeen unohdin koko kappaleen. Toisinaan mietiskelin ohimennen, että mikähän se oli se viheltelybiisi, mutta en muistanut enää edes säveltä tai sanoja, en mitään, millä olisin voinut etsiä sitä bittiavaruuden syövereistä. Siksi se niin usein unohtuikin mun mieletäni. Muutamia viikkoja sitten yövuorossa katselin aamuyön pitkinä tunteita televisiosta Voice-tv:tä (tms?) ja sieltä sattui sitten tulemaan tuo kyseinen biisi. Salaman nopeasti mun mieleni oli jättänyt mut kököttämään siihen duunipaikan sohvalle yksistään ja singahtanut takaisin Kathmanduun, Jatraan ja siihen yhden kitaran ja yhden laulajan bändiin. Pitkän odotuksen jälkeen mä olin vihdoin löytänyt sen biisin, mikä yhdisti mut Kathmanduun ja Nepaliin.
Party Rock Anthemin muistan soineen mun mp3-soittimessa palatessamme Nagarkotista takaisin Kathmanduun. Muistan katselleeni pikkubussin ikkunasta ohittamaamme Bhaktaburia ja sen ränsistyneitä, kellanruskeita rakennuksia ja kironneeni taustalta kuuluvaa liikenteen meteliä. Ruuhka-aika Kathmandulaaksossa.... ei hyvä.
Sam's Pub, Kathmandu |
Jatra! |
Nagarkot, tiibetiläistä leipästä |
Tansania 2013
Shakiran Waka Waka sopii kuin nyrkki silmään, kun on kyse Afrikasta! Voi, se eräskin humalainen ilta norjalaisten kanssa... joku norskeista kävi toivomassa hotellin respasta Afrikka-aiheista musiikkia ja sieltä tuli sitten tämä. Ikuinen jälki jäi tästä; Tansania ja Sansibarin palmut tulvivat joka kerta mieleen yhtä lämpimänä kuin ilmasto siellä päin maailmaa.
Toinen, hieman erikoisempi biisi onkin sitten Bomfunk Mc's:n Freestyler. Jep! ^.^
Tuo samainen ilta Paje Beachilla norskien kanssa. Jälleen kerran joku meni toivomaan hotellijäbiltä musiikkia meidän kaljoittelun kunniaksi ja olikin sitten toivonut ihan piruuttaan suomalaista musiikkia mun ja ukkelini kunniaksi :D Koomista, jotenkin.
Stone Town |
Pajessa ei muuten juurikaan tullut käytettyä kenkiä. Siksi tämännäköiset jalat. |
Do nothing @ Paje Beach |
Lappi ja Norja 2013
YleX soi viime syksynä jälleen kerran, kun suuntasimme auton nokan kohti pohjoisia leveyspiirejä. Ja jälleen kerran monen monta ajotuntia ja monen monta samaa biisiä tulvi ulos auton kaiuttimista. Parhaiten mieleen ovat jääneet kuitenkin Aviciin Hey Borther ja Mustan Barbaarin Salil eka salil vika. Taisivat olla tuolloin uusia hittejä...
Kemi - Rovaniemi |
Kilpisjärvi |
Maisema Skibotn'sta |
Onkos lukijoillani mielessä musiikkia, joista tulee mieleen reissaaminen ja mukavat (tai vähemmän mukavat) muistot?
Sveitsi biisi oli Chemical Brothersin Galvanize :D ja kumma juttu, että Unkarista tulee fläsärit just Rain over me:stä ja Danza Kudurosta ;D
VastaaPoista-Anna
Ai niin, unohdin ihan kokonaan tuon Danza Kuduron! Se on kyllä ihan selkee Unkari-biisi :D
VastaaPoista