27. huhtikuuta 2015

John Wisemanin ohjeet maanjäristykseen

Niinhän siinä sitten kävi, että merkittävät, satoja vuosia vanhat temppelit romahtivat täysin tuon maanjäristyksen vuoksi ainakin Kathmandussa ja Patanissa. Ihan käsittämätöntä ajatella, että siellä ne olivat ja ne omin silmin näin ja niihin rakastuin - ja nyt niitä ei enää ole. Ja uhriluku vain nousee, kun rakennuksen jämiä saadaan raivattua. Surullista. Niin surullista.

Patan Durbar Square 2012 - it's all ruined now :(
Hävettää myöntää, että harvoin tulee reissuun lähdettäessä edes miettineeksi, mitä pitää tehdä, jos luonnonkatastrofi, lajiltaan mikä tahansa, yllättää. Myönnän, etten ajatellut tätä edes itse silloin, kun matkakohde, tässä tapauksessa Nepal vuonna 2012, sattui sijaitsemaan maanjäristysherkällä alueella ja siitäkään huolimatta, että jopa lehdistössä oli mainittu jo silloin ennen meidän reissua, että Himalajan seudulle on lähiaikoina odotettavissa massiivista maanjäristystä. 

Maanjäristyksiä, tulivuoren purkauksia tai tsunameita ei juuri koskaan pysty ennakoimaan, mutta maailmalla reissatessa tulisi aina olla tietoinen luonnon asettamista riskitekijöistä ja mahdollisista uhista. Herättihän se tietysti paljon ajatuksia, kun valtava maanjäristys vavisuttaa yli seitsemän magnitudin voimalla kohdetta, jossa itsekin on ollut vain muutama vuosi sitten. Olkoon tämä blogipäivitys eräänlainen oppitunti jos ei teille, rakkaat lukijat, niin ainakin eräänlainen muistiinpano itselleni siitä, mitä pitää tehdä, kun maanjäristys iskee.

Bhaktabur Durbar Square 2012
Saimme toissa jouluna isoveljeltäni ja tämän avovaimolta joululahjaksi kirjan Selviytyjän opas, jonka on kirjoittanut Ison-Britannian armeijan erikoisjoukkojen entinen sotilas John Wiseman. Kirjan kansissa luvataan elossa selviytymisohjeita ääriolosuhteisiin aavikoilta jäätiköille ja kansien sisällä ohjeistetaan tarkemmin mm. tekemään merivedestä juomakelpoista avomerellä ajelehdittaessa ja toimimaan oikein esim. hätäsynnytyksessä. Siis tässä kirjassa tuntuu olevan ihan kaikki, mitä ihminen tarvitsee selviytyäkseen hengissä joutuessaan äärimmäisiin olosuhteisiin: metsästys-, leirintä- ja ensiapuskillejä erilaisissa ilmastoissa tai vaikeissa olosuhteissa - ja niin, selviytymisohjeita niin ydinräjähdykseen kuin luonnonkatastrofeihinkin.

Nyt komppaan Wisemanin Johnia omin sanoin ja kerron, miten pitää toimia, kun maa alkaa jalkojen alla uhkaavasti liikkua.

Sisällä ollessa pitää välttää turhaa liikkumista ja lasiesineiden, peilien ja ikkunoiden lähettyvillä oloa. Tulipalot kannattaa pyrkiä sammuttamaan kuitenkin heti.

Mene alakertaan tai kellariin, sillä yläkerrassa ollessa saatat tippua putoavan kerroksen mukana alas. Jos huone on talon keskellä, mene nurkkaan, tai talon kantavassa seinässä olevaan oviaukkoon. 

Vahvatekoiset huonekalut ovat hyviä suojia. Jos mahdollista, hakeudu vaikkapa pöydän alle suojaan. Se suojaa putoavilta tavaroilta ja rakenteilta ja jos hautaudut, ympärillesi jää ilmatasku.

Kerrostalosta ei kannata lähteä alas, ei ainakaan hissillä! Rappukäytävä voi sen sijaan olla täynnä panikoivia ihmisiä. 

Pyhät miehet, Kathmandu Durbar Square 2012

Autossa ollessa pitää pysähtyä mahdollisimman nopeasti ja pysyä sisällä autossa. Parasta olisi kumartua alas jalkatilaan, jotta olisi paremmassa suojassa auton päälle mahdollisesti putoavilta raskailta esineiltä ja lohkareilta. Järistyksen jälkeen kannattaa malttaa heti liikkeelle lähtöä tai ainakin ensin varmistaa, ettei tiellä ole katkenneita sähkökaapeleita, heikentyneitä ajoratoja tai sortuvia siltoja.

Lasten koulutie, Kathmandu

Ulkona ollessa pitää käydä mahdollisimman matalaksi maahan makaamaan. Juosta ei kannata, sillä saattaa tippua halkeamaan tai kaatua pahasti järistyksen voimasta.

Vältä korkeita rakennuksia, mutta myös tunneleita. Kumpikaan vaihtoehto ei romahtaessaan ole kiva juttu. Hakeudu mahdollisimman aukealle paikalle. 

Rinteessä ollessa pitää pyrkiä mahdollisimman paljon ylös päin mahdollisen maanvyörymän vuoksi. Jos et pääse maanvyörymän alta pois, mene maahan ja kääriydy kerälle (Johnin mukaan muutama ihminen on selviytynyt vyörystä tällä tavoin, mutta silti se on hyvin hyvin hyvin harvinaista).

Pysy ulkona järistyksen jälkeen, sillä jälkijäristykset saattavat romahduttaa heikentyneitä rakennuksia. 

Rannalla on järistyksen aikaan turvallista, mutta sieltä pitää lähteä heti pois, kun järistys on ohitse, ja hakeutua korkealle avonaiselle paikalle. Koska kaikki tietää, että tsunami on yleensä vaarallisempi kuin jälkijäristys.

Swayambhunath, Kathmandu
Maanjäristyksen jälkeen kannattaa muistaa pari oleellista seikkaa.

Tartuntataudit. Rikkoutuneet viemäriputket, saastunut vesi ja ruumiit aiheuttavat tartuntatautiriskin. Ruumiit on haudattava, niin ihmiset kuin eläimetkin. Vesi on aina suodatettava ja keitettävä. Henkilökohtaiseen hygieniaan ja puhtauteen pitää panostaa erityisen paljon. Viemäriputket kannattaa tarkistaa, jos mahdollista, ennen kuin käyttää wc:tä.

Älä majoitu raunioihin, vaan tee maja irtorojusta.

Tulitikkuja tai mitään tulta tai sähköä tuottavaa ei saa käyttää, jos on pienikin mahdollisuus kaasuvuotoon. 

Kaappien ovet kannattaa avata varovasti, sillä asioita saattaa tippua niskaan.

Varaudu jälkijäristyksiin.

Tärkeintä kuitenkin lienee, että maanjäristyksen iskiessä on toimittava vain nopeasti. Yleensä ei ole aikaa jäädä selittämään toisille, mitä pitää tehdä ja mihin mennä, joten voi joutua riuhtaisemaan kaverin sinne pöydän alle vaikka väkipakolla ennen kuin talo sortuu niskaan. Jos selviää hengissä, kaveri tuskin pahastuu väkivaltaisistakaan otteista tuossa kohtaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Luetuimmat

Arkisto