Drumheller oli erikoinen. Erikoinen, mutta lopulta ehkä hieman tylsä, jos on jo ehtinyt bongaamaan kaikki dinosaurukset ja nuuskinut Royal Tyrrellin museon jokaisen nurkan läpikotaisin. Mitäs sitten pitäisi tehdä? Joko lähdetään pois?
No ei nyt ihan vielä. Käännä auton nokka museon tienhaarasta oikealle ja lähde tutkailemaan mielenkiintoista Red Deer -jokea kiertävää Dinosaur Trailia!
Dinosaur Trail on viitisenkymmentä kilometriä pitkä autoilureitti upeissa badlandsien ja osittain silmän kantamattomiin jatkuvien preerioiden syleilyssä. Red Deer River ylitetään Bleriotin lautalla, joka tosin on käytössä vain kesäaikaan. Vielä huhtikuun alussa se oli suljettuna, joten jouduin kiertämään aika pitkän matkan päästäkseni takaisin reitille takaisin. Mutta olihan se aikamoista maisemien ilottelua silmän kantamattomiin jatkuvan, ruskeanharmaan preerian ja toisinaan johonkin syvyyksiin humpsahtavien kanjonien kesken. Kontrasti huikaisevan siniseen taivaaseen oli todella upea. Siellä täällä nuokkui öljypumppuja. Mua ei haitannut yhtään kruisailla siellä maaseudulla (vaikka ei ne öljypumput, vaikkakin olivat pieniä, kauheasti mun innostusta nostattaneet).
Horsethief Canyon on ehdottomasti se Dinosaur Trailin juttu. Kanjoni avautuu melkoisen massiivisena syvänteenä vain tovin ajelun jälkeen Royal Tyrrellin museon tienhaarasta. Kuilun reunalta löytyy iso parkkipaikka, johon voi jättää auton.
Tutustuin hienoon ja tuuliseen maisemaan yhdessä preeriakoirien kanssa. Niitä asuikin kokonainen yhteisö siinä näköalapaikan tuntumassa. Koko ajan piti varoa, ettei olisi kompastunut niiden kaivamiin pesäkoloihin, joista vähän väliä kurkkaili oravamaisia naamoja. Kenties nuo pikkuotukset ovat tottuneet ihmisiin, sillä vaikka niiden vartija intoutui huutelemaan melkoisen korkeataajuuksisia varoitushuutoja mun kävellessä ohi, osa ei tuntunut ottavan sitä tosissaan.
Horsethief Canyon, Hevosvarkaiden kanjoni, tai kuten infotaulussa paikan päällä lukee, Horse Thief Canyon, on saanut nimensä joko a) Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä vaeltaneiden hevos- ja karjavarkaiden mukaan (kanjoni oli kuulemma mainio piilopaikka - tosin mietin jälkeen päin, että kuinka sokea paikallisen sheriffin on pitänyt olla, jos ei ole kanjonin reunalta nähnyt varastettua karjalaumaa...) tai b) varhaisimpien uudisasukkaiden mukanaan tuomien tuhansien, keskenään jossain kohtaa vahingossa omistajaa vaihtaneiden hevosten mukaan. Infotaulun ja internetin syöverit kertovat siis eri tarinaa, mutta en näe syytä, miksei nämä molemmat voisi pitää paikkansa.
Ei tarvitse kuin katsoa maisemaa ja voi sukeltaa keskelle eräänlaista wild west -show'ta ja nähdä sielunsa silmin nuo 1900-luvun alun stetsonpäiset ratsastajat lehmänkirjavine hevosineen. Miten ristiriitaiselta tuntuukaan ajatella, että samainen paikka on kuin paleontologeille katettu buffetpöytä, jossa tarjolla on jos jonkinlaista fossiilia. Kumman tahansa tarinan mukaan on helppo tempautua.
The Dinosaur Trailin ympäriajoon kannattaa varata muutama tunti, riippuen siitä, miten pitkään haluaa niissä sen harvoissa vierailukohteissa kuluttaa aikaa. Horsethief Canyonin lisäksi ei ole oikein muita kuin The Little Church, niin pieni kirkko tien varressa, että minäkin huomasin sen vasta, kun olin ajanut sen ohi kaasu pohjassa. Söpöön valkoiseen kirkkoon mahtuu kerrallaan kuusi aikuista ihmistä istumaan, mutta siitä huolimatta siellä järjestetään kirkollisia menoja kuin missä tahansa kirkossa.
Horse Thief Canyoniin voi aina tutustua lähemmin laskeutumalla kanjonin pohjalle, mutta kannattaa ottaa huomioon, ettei reittejä ole merkitty, ja että kostealla säällä bentoniittisavi, muinaisesta vulkaanisesta tuhkasta muodostuva maaperäkerros, muuttuu vaarallisen liukkaaksi.
Off-roadilla, Drumhellerin etelän puoleisella seudulla sijaitsee kummallisia hoodoita eli "maapyramideja", Horse Thief Canyonin sisarkanjoni Horseshoe Canyon, vanha hiilikaivos sekä Rosedalen kylän riippusilta. Kävin tutkimassa näitä paikkoja myös; kerron niistä myöhemmin lisää!
Tutustuin hienoon ja tuuliseen maisemaan yhdessä preeriakoirien kanssa. Niitä asuikin kokonainen yhteisö siinä näköalapaikan tuntumassa. Koko ajan piti varoa, ettei olisi kompastunut niiden kaivamiin pesäkoloihin, joista vähän väliä kurkkaili oravamaisia naamoja. Kenties nuo pikkuotukset ovat tottuneet ihmisiin, sillä vaikka niiden vartija intoutui huutelemaan melkoisen korkeataajuuksisia varoitushuutoja mun kävellessä ohi, osa ei tuntunut ottavan sitä tosissaan.
 |
| Sairaaaaan nopee! |
 |
| Moikku! |
Ei tarvitse kuin katsoa maisemaa ja voi sukeltaa keskelle eräänlaista wild west -show'ta ja nähdä sielunsa silmin nuo 1900-luvun alun stetsonpäiset ratsastajat lehmänkirjavine hevosineen. Miten ristiriitaiselta tuntuukaan ajatella, että samainen paikka on kuin paleontologeille katettu buffetpöytä, jossa tarjolla on jos jonkinlaista fossiilia. Kumman tahansa tarinan mukaan on helppo tempautua.
 |
| Red Deer River |
The Dinosaur Trailin ympäriajoon kannattaa varata muutama tunti, riippuen siitä, miten pitkään haluaa niissä sen harvoissa vierailukohteissa kuluttaa aikaa. Horsethief Canyonin lisäksi ei ole oikein muita kuin The Little Church, niin pieni kirkko tien varressa, että minäkin huomasin sen vasta, kun olin ajanut sen ohi kaasu pohjassa. Söpöön valkoiseen kirkkoon mahtuu kerrallaan kuusi aikuista ihmistä istumaan, mutta siitä huolimatta siellä järjestetään kirkollisia menoja kuin missä tahansa kirkossa.
Horse Thief Canyoniin voi aina tutustua lähemmin laskeutumalla kanjonin pohjalle, mutta kannattaa ottaa huomioon, ettei reittejä ole merkitty, ja että kostealla säällä bentoniittisavi, muinaisesta vulkaanisesta tuhkasta muodostuva maaperäkerros, muuttuu vaarallisen liukkaaksi.
Off-roadilla, Drumhellerin etelän puoleisella seudulla sijaitsee kummallisia hoodoita eli "maapyramideja", Horse Thief Canyonin sisarkanjoni Horseshoe Canyon, vanha hiilikaivos sekä Rosedalen kylän riippusilta. Kävin tutkimassa näitä paikkoja myös; kerron niistä myöhemmin lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana vapaa!