Esivalmistujaiset panimoravintolassa!

Uskomattoman täydellisesti päin helvettiä menneen sisätautikirurgian kokeen lannistamana ja toisaalta viimeisen virallisen koulupäivän kunniaksi päätin kohottaa eilen maljan ja toisenkin. Mä tunsin antaneeni kaikkeni tälle viimeiselle viikolle, joten rentoutuminen oli paikallaan. Koulusta tulin kotiin siiderihyllyn kautta. Mukaan lähti sitä niin parasta Rekordeligin mansikka-limeä ja Alkosta täysin uusia tuttavuuksia irlannista ja briteistä: Magners ja Bulmers (tykkäsin kovasti!).

Päädyimme alkuillasta Tampereen keskustan kieppeille ja alkuperäisen suunnitelman mukaan suunnistimme kohti Finlaysonin vanhoja tehtaita ja Plevnan panimoravintolaa. Finnkinon vieressä tönöttävä panimoravintola on ehdottomasti yksi suosikkini Tampereen alueen hengailupaikoista. Olen istunut siellä useampana iltana ja nauttinut panimon omia herkkujuomia ja -ruokia. Todellakin: ravintola on nimensä mukaisesti ravintola ja sieltä saa monipuolisen ruokavalikoiman ohella ainakin makuhermoja hyväilevää, laittoman rasvaista pyttipannua. Iltaisin ravintola muuttuu ruokailun ohessa viihtyisäksi pubiksi, josta huokuu vähintään saksalainen oktoberfestin tunnelma!

Kaikista eniten mua tässä vanhanajan tyyliä hehkuvassa ravintolassa viehättää sen olohuonemaisuus, upottavat sohvat, puiset loosit, ulkohuussimaiset wc-tilat ja työntekijöiden asianmukainen vaatetus. Muistan ensimmäisen kerran, kun kävin Plevnassa. Luulin ravintolassa olevan jonkinsortin saksalainen teemaviikko, kun tarjoilijat lipuivat ympäriinsä perinteisissä saksalaisissa kansallipuvuissa, dirndleissä. Mutta ei, se vain kuuluu panimon tyyliin ja se on mielestäni huippua. Sinänsä en oikein tiedä, mihin maahan panimoravintolan tyyli eniten viittaa, sillä vaikka henkilökunta näyttääkin dirndleineen saksalaista mallia, on paikan tunnelmassa myös jotain niin irlantilaista. En ole Irlannissa koskaan käynyt enkä tiedä todellisen irkkupubin tunnelmasta mitään, mutta jotenkin mielikuvat antavat periksi myös tähän suuntaan. Oli miten oli, Plevnassa on mukava tunnelma eikä kova musiikki ainakaan vihlo korvia.

Panimolla on 15 omaa olutta, 3 omaa siideriä sekä omia viinasnapseja. Valinnanvaraa siis riittää sille, joka on kyllästynyt aina niihin samoihin ja perinteisiin oluihin tai muihin juomiin pubeissa. Itse pidän eniten panimon puolikuivasta päärynäsiideristä eikä se omenakaan pahaa ole, mutta nämä tummat, suorastaan mustat talon oluet eivät kamalasti houkuttele. Tämä johtunee kuitenkin puhtaasti siitä, etten pidä tummasta oluesta juuri ollenkaan. Suosittelen ravintolaa kuitenkin kaikille tummien oluiden ystäville, sillä olen kuullut huhuja, että talon oluet ovat hyviä. Joskus tilasin itselleni ruokajuomaksi tällaisen melko tumman oluen ja täytyy sanoa, että se on ollut jäykintä juomaa, mitä olen koskaan kurkustani alas saanut. Olisin ehkä tarvinut lusikan siihen hommaan.

Plevnan panimoravintola sopii siis niin maukkaaseen ruokailuun kuin perinteisiin illanistujaisiinkin. Iltaisin ravintolan puolella saattaa tosin olla ruuhkaa, joten pöydän varaaminen etukäteen voisi olla idea paikallaan. sopiva sijainti Tampereen keskustan kupeessa Finlaysonin tehtaiden varjossa on enemmän kuin hyvä; keskustorilta kävellen kestää alle 10 minuuttia. Lämmintä tunnelmaa ja maanläheisyyttä tuovat puukalusteet. Palvelu on asiallista, ystävällistä ja hymyilevää. Pointseja Plevnalle 5/5.

Panimoravintola Plevna

(EDIT: Unohdin ihan mainita jotain Plevnan hinnoista. Hinnat ovat ehkä hitusen kalliit, mutta ainakin juomien hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Tietysti omassa talossa pantu olut, siideri ja tislattu viina maksavat syystäkin hieman enemmän. Onhan se vähän niin kuin mikä tahansa muukin handmade.)