Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Matkailuvuosi 2017 - Manhattanin kuhinasta Irlannin vehreiden nummien kautta Lofoottien turistirysään

Kuva
Vuosi 2017 alkaa käydä loppuun hajanaisen blogiaktiivisuuden myötä. Tuntuu, että siitä on vasta muutama hassu kuukausi, kun tein pitkästä aikaa uuden vuoden lupauksen, jossa lupasin tehdä kaikkeni mun unelmien eteen
Oikeastaan kaikki niistä on toteutunut. Lupasin kirjoittaa sydämeni kyllyydestä, ja voi pojat, että olenkin kirjoittanut! En välttämättä blogiin, mutta mun kirja on taas reippaasti lähempänä sitä hetkeä, kun sen uskallan jollekin kustannustädille lähettää. Sivulauseessa lupasin myös päästä opiskelemaan ja tadaa! Olen opiskelija! Toisessa sivulauseessa mainitsin ihan oman talon löytämisen ja ostamisen. Omaa taloa ei ole näköpiirissä, mutta se onkin sellainen asia, joka mua ei ole ehtinyt harmittaa pätkääkään. Tässä on nyt ollut kaikenlaista, mikä on pitänyt ajatukset aivan muissa (tärkeämmissä) asioissa.
Mun toinen lupaus oli matkustaa niin paljon kuin mahdollista. Luulen, ettei mikään määrä matkustelua voi tyydyttää tätä lupausta. Vaikka olen jälleen kerran tyytyväinen …

Ol niingon gotonas!

Kuva
Tein vuosi sitten internetin syövereistä löytämäni rauman kielen testin ja sain tulokseksi 38%. Totesin tuossa yhteydessä jotain tyyliin "toivottavasti ei tarvitse tuonne muuttaa!". Tuosta testistä jäi ainoastaan kaksi raumalaista sanaa mieleen: pankrotti ja pönthiittinen. Pönthiittinen on sittemmin muodostunut meidän Denzelin uudeksi lempinimeksi, koska Denzeliä on tuttavallisemmin kutsuttu Pöntiksi, ja pönthiittinen tarkoittaa mörköä, ja Pönti on aikamoinen mörkö toisinaan.

Raumalle saavuttaessa tienvarsikyltti toivottaa tulijat tervetulleeksi tekstillä "ol niingon gotonas!". Tulkinnanvaraa ei juurikaan ole: ole niin kuin kotonasi (sitä tässä koko ajan yritetään kovasti). Lisäksi olen oppinut muutamia muitakin raumankielisiä ilmaisuja, kuten otrompulkii, katkapuspuu ja pikimust perjanda. Viimeisin mainittu on raumalainen ilmaus loppuviikon black friday -ilmiöstä, minkä monet varmaan arvasivatkin. Mutta kuinka usein tarvitsee ottaa kiinni rommipullo ja kuinka usein…

Travel Always Finds a Way

Kuva
Blogihiljaisuus

Blogin puolella on ollut nyt vähän hiljaista tämän kuluneen syksyn aikana. Syitä on oikeastaan kaksi. Ensinnäkin, opiskelu on vienyt aikaa. Poden hieman huonoa omaatuntoa jokaisena aamuna, kun ukkeli lähtee aikaisin duuniin ja itse jään kotiin "hengailemaan". Hengailusta se on kyllä todellisuudessa kaukana. Joku voisi olettaa, että mulla on aikaa vaikkapa siivoilla ja tiskailla ja pitää kaikin puolin kotia kunnossa tällei suurimman osan viikosta kotona viettäessäni, mutta ei. Kun ei vaan ole. Kyllä se aika menee opiskeluun. Okei, joskus lipsahtaa pleikkarin ja Skyrimin puolelle, mutta suurimmaksi osaksi mä kyllä paiskin töitä sen eteen, että saisin tän koulun vauhdilla läpi - ja niin, että siitä jäisi jotain tietoa päähänkin...

Toinen syy blogihiljaisuudelle on se, ettei mulla oikein ole ollut mitään asiaa viime aikoina. Sen jälkeen, kun blogi alkoi hiljakseen muuttua lähes täysin reissuaiheiseksi, on ollut hankala keksiä jotain jännää kirjoitettavaa. Ainahan…

Studio italiano - ja muuta pohdintaa yliopisto-opinnoista

Kuva
Muistan aika elävästi vielä sen erään illan parin vuoden takaa, kun hörppäilin olutta bergamolaisen irkkupubin baaritiskillä ja mun vieressä istui negritoja ja gintoniceja nautiskelevia ja  kovaan ääneen jutustelevia ja nauravia, parhaimpiinsa pukeutuneita bergamolaisnaisia. Olisin varmaan voinut istua siinä vaikka kuinka kauan vaan kuunnellen sitä sympaattista, lämmintä ja pehmeää italian kieltä. Musta tuntui, että naiset pitivät mua vähintään jonain omituisena hyypiönä, kun istuin siinä, hymyilin ja saatoin välillä naureskellakin itsekseni, koska olin niin ihastuksissani heidän puhumastaan kielestä. Hehän sitä eivät toki vielä tienneet, joten koinkin parhaakseni jossain kohtaa mainita näille naisille, että tulin vain niin hyvälle tuulelle kuunnellessani tuota yhtä maailman kauneinta kieltä, siitäkin huolimatta, etten ymmärtänyt sanaakaan, mitä naiset höpisivät. Naiset puhuivat todella huonoa englantia, mutta toteamukseni heidän äidinkielensä lumoavuudesta rikkoi jään ja sain myöhemm…

Suosikkikuvat TOP40

Kuva
Mä olen ottanut tuhansia valokuvia reissuillani. Yksistään meidän Alaskan häämatkalla otin kuvia  n. puolitoista tuhatta. Mä kuvailen vähän fiiliksen mukaan, yleensä alkumatkasta enemmän innoissani kuin loppumatkasta. Koskaan mä en kuvaa ottaessani mieti, että tämä tulee sitten blogiin tai tästä on otettava kuva, jotta saan sen blogiin. Siitä syystä kuvat blogissa ovatkin joskus vähän epämääräisiä ja huonolaatuisia (en toki tarkoituksella pyri tähän) ja joistain asioista tai paikoista kuvia ei ole ollenkaan, vaikka niistä sitten kirjottaisinkin. 
Kuvauskalustona mulla on nykyisin Nikon D3100 -runko ja pääsääntöisesti Tamron B008 18-270mm F/3.5-6.3 kauko-objektiivi. Tekisi mieli uudistaa sekä runkoa että putkea, mutta mun ostoslistalla on tällä hetkellä oikeasti tärkeämpiä asioita, kuten uusi läppäri (tää nykyinen ei ole ollut kunnossa sitten interrailin 2015...) ja auto, jolla käydä Turussa opintiellä (koska edellinen meni auttamattomasti rikki viime viikolla). Todella turhauttavaa tä…