MAINLY TRAVEL BLOG

Vaikka intohimo matkustamiseen säilyy vuodesta toiseen yhtä suurena, matkustustottumukset tuntuvat muuttuvan. Ihan konkreettisesti tajusin sen tässä eräänä päivänä, kun tutkin lentoja toukokuun lomalleni. Yhtäkkiä huomasin, että olenkin muuttunut nirsoksi. Siinä, missä ennen lentolippujen ostopäätökseen vaikutti lähes ainoastaan lennon halpuus, se ei enää ollutkaan ykkösprioroteetti. Halusinkin nyt jotain aivan muuta. Oletko sinä huomannut muuttuvasi valikoivaksi matkustamisen suhteen vai oletko vielä se sama hälläväliä-tyyppi, kun klikkailet itsellesi lentoja bittiavaruudessa?
Ennen lennon aikataulu, koneen vaihtaminen tai siihen liittyvä vaihtoaika tuntuivat täysin yhdentekeviltä. Kunhan piljetti maksoi vähän, millään muulla ei ollut väliä. Oli tärkeää päästä mahdollisimman halvalla reissun päälle. Tietysti tämä on tärkeä osa matkan suunnittelua edelleenkin, ja sekin toi osaltaan hankaluutta mun taannoiseen lentojen metsästykseen. Raha kun ei kasva puissa, vaikka kaikki ylimääräine…

New Yorkissa viikon saa kulumaan oikein mukavasti. On aivan turhaa murehtia etukäteen, että mitäs jos loppuu tekeminen kesken. Jo pelkästään Manhattanin saari on niin iso, että nähtävää ja koettavaa riittää ihan varmasti jokaiselle päivälle. Jos onnistuu saamaan itsensä toimettomaksi New Yorkissa, uskallan väittää reissuasenteessa olevan jotain vikaa.
Itselleni viikko oli oikein passeli aika viettää tässä suurkaupungissa ja nähdä se oleellisin newyorkilaissetti, minkä kaikki tavallisesti haluaakin nähdä, mutta monelle viikko ei varmasti riittäisi alkuunkaan. Yhdelle asialle minäkin olisin halunnut vielä toki yhden päivän uhrata ja se olisi ollut vierailu saaren pohjoispuolella Harlemissa, jossa isotätini eli isäni täti Iida on 1920 - 1950 -luvuilla Yhdysvalloissa asuessaan omistanut talon. Tietysti se olisi vaatinut etukäteistä salapoliisin työtä selvittää, mikä talo tuo on ollut tai onko se enää edes olemassa, mutta ajatuksena se olisi  ollut mielenkiintoinen retki-idea!
Viimeinen p…

Ei ole väliä, ajaako Alaskan Glenn Highwayta itään tai länteen, sillä jossain kohtaa etelän puoleisen henkeäsalpaavan maiseman kruunaa Matanuska Glacier. Se vyöryy matalien Chugach-vuorien välistä kohti valtatietä, kääntyy nuoleskellen Glenn Highwayta myötäileväksi ja sulaa lopulta Matanuska-joeksi n. 160 kilometrin päässä Anchoragesta. Jäätikön näkee jo kaukaa, tuli kummasta suunnasta tahansa. Se ei ole iso jäätikkö, vaivaiset 43 kilometriä pitkä ja leveimmillään yli kuusi kilometriä, mutta se on kuitenkin Yhdysvaltojen suurin jäätikkö, jonne voi ajaa autolla. 
Tai ei sinne jäätikölle voi ajaa autolla, mutta autolla pääsee ihan viereen. Minä ajoin sinne tietysti ja kävin kokeilemassa, miltä tuntuu kävellä jäätiköllä. 






Hieman hirvitti mun vuokra-auton puolesta, sillä hiekkatie alas laaksoon oli jokseenkin huonokuntoinen, jyrkkä ja isoja, teräviä kiviä sai väistellä ihan tosissaan. Sisäänpääsymaksu jäätikölle oli n. 20 dollaria viime toukokuussa (nyt kävin vilkaisemassa kotisivuja ja …