Nirsolla ongelmat suurenee - muuttuvista matkustustottumuksista ja lentojen valinnan vaikeudesta

Vaikka intohimo matkustamiseen säilyy vuodesta toiseen yhtä suurena, matkustustottumukset tuntuvat muuttuvan. Ihan konkreettisesti tajusin sen tässä eräänä päivänä, kun tutkin lentoja toukokuun lomalleni. Yhtäkkiä huomasin, että olenkin muuttunut nirsoksi. Siinä, missä ennen lentolippujen ostopäätökseen vaikutti lähes ainoastaan lennon halpuus, se ei enää ollutkaan ykkösprioroteetti. Halusinkin nyt jotain aivan muuta. Oletko sinä huomannut muuttuvasi valikoivaksi matkustamisen suhteen vai oletko vielä se sama hälläväliä-tyyppi, kun klikkailet itsellesi lentoja bittiavaruudessa?

Ennen lennon aikataulu, koneen vaihtaminen tai siihen liittyvä vaihtoaika tuntuivat täysin yhdentekeviltä. Kunhan piljetti maksoi vähän, millään muulla ei ollut väliä. Oli tärkeää päästä mahdollisimman halvalla reissun päälle. Tietysti tämä on tärkeä osa matkan suunnittelua edelleenkin, ja sekin toi osaltaan hankaluutta mun taannoiseen lentojen metsästykseen. Raha kun ei kasva puissa, vaikka kaikki ylimääräinen raha, joka jokaisen kuun pikkuruisesta hoitsun tilistäni jää käteen, meneekin mun matkakassaan. Jos siis kaikki muu muuttuukin, niin suuresta intohimostani en suostu luopumaan ja edelleen koen rahojeni menevän hyödyllisimpään käyttöön matkustaessa.

Totuus lentomatkustamisesta on kuitenkin se, että mitä suorempi lento, sitä kalliimpi se yleensä on. Kahdella vaihdolla lentäminen maailman toiselle puolelle tulee yleensä halvemmaksi, ja kaupan päälle saa toisinaan helvetilliset vaihtoajat, jotka venyttävät kokonaismatka-ajan lähelle kokonaista vuorokautta. Notku siinä sitten ensin viisi tuntia lentokentällä jossain paikassa X väsyneenä ja tylsistyneenä ja sitten toisen pitkän lennon jälkeen toiset viisi tuntia jossain toisessa paikassa. Muutamia kertoja tämän kokeneena voin sanoa, ettei enää ikinä

Lentoja kannattaa alkaa metsästää myös hyvissä ajoin, sillä lippujen hinnat alkavat ärsyttävästi nousta, mitä lähemmäs matkustuajankohta tulee. Itse olen muutaman kerran menettänyt aivan uskomattomat lentodiilit, hinnoissa jopa yli sata euroa, vain siksi, etten varannut lentoja heti, kun ne löysin. Hyviä, kohtuuhintaisia ja vaihtojen suhteen upeita lentotarjouksia voi siis löytää, jos on aikaisin liikkeellä. Dublinin suorat, 150 euron menopaluulennot missasin vain muutama viikko sitten. En siis ole itsekään oppinut tätä vielä. Nyt joudun taistelemaan kaikkien näiden mainitsemieni asioiden kanssa ihan tosissaan. Buu.

Nyt olin kuitenkin valmis maksamaan lentolipuista hieman enemmän vain siksi, että ne olivat suoria lentoja ilman sitä koneen vaihtamisen tuskaa. Halvimmillaan olisin lentänyt Irlannin Dubliniin ja sieltä pois toukokuussa rapialla 120 eurolla, mutta sekä meno- että paluulento sisälsi parin tunnin vaihdon Lontoossa. Heathrow'n kentällä kerran olleena voin kertoa, että haluan vältellä sitä lentokenttää niin pitkälle kuin mahdollista. Koneen vaihtaminen kentällä, jossa on miljoona eri terminaalia, oli jokseenkin turhan stressaavaa puuhaa. Dublin on myös mielestäni niin lähellä kotomaata, että tuntuisi järjettömältä uhrata matkustusaikaa vaihtoineen siihen lähes seitsemän tuntia, kun suoralla lennolla siellä olisi kolmessa. Finskin suorat lennot siis pyörivät siinä kolmensadan hujakoilla ja se voisi olla vielä sellainen hinta, jonka voisin maksaa tällaisesta "lähimatkailusta".

Mutta se iso mutta. Jos olen alkanut nirsoilla lentojen vaihtojen määrän ja niihin tuhlaantuvan ajan suhteen, olen huomannut nyrpisteleväni myös itse lentojen aikatauluille. Nyt jälkeenpäin tuntuu todella idioottimaiselta, että lensimme esim. Nepaliin niin, että olimme Kathmandussa perillä "myöhään" illalla, tai ainakin pimeän tulon jälkeen. Enää en haluaisi olla perillä missään myöhään illalla. Se tuhlaa loma- ja reissuamisaikaa, itse kohteeseen perehtymistä ja onhan se vähän turhan jännittävääkin putkahtaa lentokoneesta ulos jossain vieraassa maassa pimeän tulon jälkeen. Myös kotiin päin tullessa olisi kiva olla ihmisten aikaan perillä. Finnairin lennot Dublinista Helsinkiin olivat perillä niin myöhäisiin ajankohtiin, että olen ehkä jo salaa itseltäni ne tyrmännyt. Salaa siksi, etten ole vielä oikeastaan päättänyt, että otanko nämä lennot vai odotanko ihmettä tapahtuvaksi... 

Vaikeuksia tuottaa toisinaan myös matkustamisen päivämäärät, kuten nyt sain jälleen huomata. Tällä kertaa ongelmia tuottaa eniten se, että paluupäivästä seuraavana päivänä mun pitäisi olla Oulussa aamulla pääsykokeissa... tietysti haluan reissuamisajan mahdollisimman pitkäksi, mutta vaihdottomien lentojen ja niiden aikataulujen yhteen sovittaminen tuovat edelleen omat hankaluutensa tähän soppaan. Olen lähes luopunut ajatuksesta, että yhdistäisin Irlannin visiitille myös muutaman päivän linnabongauksen Skotlannissa, sillä jostain syystä Helsingistä ei lennä järkevään aikaan suoria lentoja myöskään Edinburghiin, eikä etenkään niinä päivinä, jotka tarvitsisin oman duunin ja loman kannalta.

Toinen merkittävä muutos vuosien takaisiin reissutottumuksiin lienee se, etten oikein hyväksy enää mitä tahansa kortteeria yöpymispaikakseni. Luulen, että ne surkuhupaisat majapaikat vaikkapa Nepalissa menisivät mukisematta läpi, mutta matkustaessani länsimaissa odotan saavani siistin huoneen vaatimattomilla pikku mukavuuksilla. En esimerkiksi TÄTÄ. En tiedä miksi, mutta pelkkä ajatus yösijan sinnepäisyydestä länsimaissa on iljettävämpää kuin yksikään niistä nuhjuisista paikoista, joissa olen yöpynyt hieman eksoottisimmissa kohteissa.

Tietysti nämä lentoihin ja majapaikkoihin liittyvät kriteerit tekevät matkustamisesta ehkä aavistuksen hankalaa, mutta ei toki mahdotonta. Vaikka tällä hetkellä mun toukokuun Irlannin reissu tuntuu eniten juuri siltä mahdottomalta. Mielessä kuitenkin kummittelee voimakkaana Cliffs of Moher, Skellig, irkkupubit sun muut.

... ehkä siirrynkin tästä blogin puolelta nyt tarkastelmaan niitä lentoja VIELÄ KERRAN.

P.S. Oon hirveesti pahoillani, ettei mulla ollut mitään sopivia kuvituskuvia 😐

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ol niingon gotonas!

Travel Always Finds a Way

Mary Kay

Omaisten suusta kuultua

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari