Aurinkoiset terveiset Tallinnasta!


Varasimme huiman viikon mittaisen syyslomani kunniaksi risteily-hotelli-matkan Tallinnaan. Yövyimme yhden yön Silja Europalla ja kaksi yötä Tallinnassa Tallink Spa & Conference Hotelissa. Se oli täydellinen pikkuloma, jonka aikana ei tullut ainakaan työasioita - jos mitään - stressattua.

Laivalla vallitsi tavanomainen risteilymeininki: koska minulla sattui juuri maanantaina olemaan 26-vuotissynttärit, sain laivalta ilmaisen kuohuviinipullon. Siitä se ajatus sitten lähti, krhm... no, en ehtinyt silloin murehtia ainakaan sitä tosiasiaa, että nyt sitä ollaan ihan virallisesti lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymppiä. Hui! Joko nyt olisi aika hakeutua ympärivuorokautisen hoidon jonoon?


Kylpylä-hotelli aivan kävelymatkan päässä sekä satamasta että Tallinnan vanhasta kaupungista oli oikein mukava ja rentouttava paikka.

Kylpyläosasto, Aqua Spa, oli juuri passelin kokoinen. Saunaosastolla oli erilaisia saunoja (joista ahkerassa käytössä oli tietysti juuri se suomalainen 80 asteen sauna), mm. turkkilainen sauna ja eriasteisia höyrysaunoja. Allasosastolla oli kaksi isoa 28-asteista allasta sekä yhtä lämmin ulkoilma-allas ja kaksi kuumaa, 32-asteista poreallasta. Kuin pisteenä iin päälle, allasosastolla oli myös allasbaari eikä vedestä tarvinut nousta voidakseen tilata drinkkejä tai olutta tai lonkeroa.


Hotellin yhteydessä sijaitsi myös Ravintola Nero. Se on ollut tähän asti hienoin ravintola, jossa olen koskaan syönyt - tai edes käynyt.  Mutta vastoin kuin voisi kuvitella, se olikin ahdistavaa, todella ahdistavaa. Valkoiset, kankaiset ruokaliinat (miten niihin voi pyyhkiä suutaan, kun sitten tulee vaan pyykkiä?!), tarjoilijan luotaan työntävän hienostunut käytös ja ruoka-annosten kummalliset asettelut eivät tuntuneet ihan omalta jutulta. Vaikka pääasia, eli ruoka, olikin erinomaista ja täyttävää, osa ruokailunautinnosta hukkui tyystin siihen ahdistukseen. Ei voinut oikein olla oma itsensä. Jos nauroi liian kovaa, alkoi hävettää. Ei sellainen ole normaalia. En voi lainkaan käsittää ihmisiä, jotka syövät tuollaisissa paikoissa aina. Ei olisi minusta hienostelijaksi - siitäkään syystä, että kahden ihmisen ruuat (alku-, pää- ja jälkiruoka) maksoivat yhteensä n. 80 euroa. Kokemuksena tuollainen hienosteluravintola toki oli mielenkiintoinen ja kenties kokemuksen arvoinenkin, mutta ei. Ei ei.

Kylpylälomaan kuuluu aina tietysti hemmotteluhoidot. Hotellissa toimi Kauneuskeskus Hera Salongid, josta jo pitkään niska-hartia-linjan jäykkyydestä kärsivänä varasin itselleni klassisen vartalohieronnan ja jalkojeni päällä työskentelevänä pehmentävän parafiinihoidon jaloille. Hintaa tälle 55 minuutin hieronnalle ja n. 20 minuutin jalkahoidolle ja -hieronnalle tuli n. 64 euroa. Ah, ja oli se sen arvoista. Hierojan mukaan mun selkä oli 'kova', mutta ihmekös tuo, kun työkseen kyykkii lattioilla ja pyörittelee muoreja selkä vääränä, työergonomia kun tuppaa unohtumaan aivan liian usein.

Vana Tallinn

Rakastan vanhoja kaupunkeja. Mukulakivikadut ja ajan henkeä huokuvat rakennukset vievät hetkessä aikamatkalle vuosikymmenten ja -satojen taakse. Siitäkin huolimatta, että tämä nykyajan elämä on tehty äärimmäisen helpoksi, nousee väkisinkin halu palata aikaan, jolloin vanhoissa kaupungeissa on ollut ajan elämää ja arkea.
































Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ol niingon gotonas!

Travel Always Finds a Way

Mary Kay

Omaisten suusta kuultua

Janoon kuolemisesta