Rytkyjä ja reissuja

Kaikki tuntui eilen täydelliseltä, kun ajelin viiden jälkeen Kaupin tähtitornille. Ehkä sen teki aurinko, joka paistoi pilvettömältä taivaalta niin keväisesti. Ehkä sen teki postista saamani saapumisilmoitus Hollannista saapuneesta kirjatusta kirjeestä.

InterRail-passini on saapunut.

Loppuvuoden haaveilu elämäni ensimmäisestä InterRailista otti siis tuulta siipiensä alle. On taas jotain, jota odottaa malttamattomin mielin. Levottomana odottelin helmikuun ajan kesälomalistoja töissä ja kun viimein sain varmistuksen, olin päätä pahkaa jo tilaamassa passia. Vietän kesäkuun kolme ensimmäistä viikkoa ympäri Eurooppaa surffaillen vailla minkäänlaista suunnitelmaa tai aikataulua. Kuulostaa aivan... ihanalle!

Olen päättänyt siis lähteä. Myös avioukkoni olisi tarkoitus pakata oma rinkkansa mukaan matkalle, mutta ei ole vielä varmaa, ehtiikö tai pääsekö hän töiltään lähtemään. Mutta minä lähden. Lähden vaikka yksin... vaikka se ajatuksena hieman hirvittääkin. Tiedän, että reissu voi mennä täysin päin helvettiä, mutta toisaalta tiedän, että se voi myös onnistua täydellisesti. Mikä muuten määrittää täydellisen reissun? Kuinka pienet vastoinkäymiset haittaavat tätä konseptia? Onko kaikki pilalla, jos myöhästyy vaikkapa junasta? Entä jos rinkka vaihtaa omistajaa? Aikamoisia juttuja pitäisi kyllä sattua, että itse kokisin minkä tahansa reissun olevan jollain tapaa epätäydellinen. Ajoittaista vastoinkäymisten aiheuttamaa ketutusta ei toki lasketa tähän, koska tiedossa on oma, kärsimätön suhtautumiseni kaiken maailman ongelmatilanteisiin ;)

Tietysti eilen, kun olin tietoinen passini saapumisesta lähipostiin, alkoi ihan kamalasti houkuttaa kaiken maailman rättipuodit. Mielessä siinsi jo kesäiset keski-Euroopan kaupungit, joihin matkatessa ja joita kiertäessä tarvitsisi olla asianmukaiset, mukavat ja rennot vaatteet. Niin kuin ennen Alaskan matkaa, tälläkin kertaa aivan kuin vahingossa löysin itseni online-shoppailemasta ja vieläpä Zalandosta, jota lupasin boikotoivani sen jälkeen, kun se kerran veloitti mun parinsadan euron laskun kahteen kertaan...



Kyllä näillä kelpaa lähteä reppu selässä mualimalle ^_^

Ellei nyt sitten niin huonosti käy, että kaikki koot on ihan pielessä. Mikään ei nettishoppailussa ärsytä enempää kuin se, että aivan into pinkeänä hakee paketin postista vain todetakseen, että kaikki vaatteet ovat joko liian isoja ja liian pieniä tai muuten vain jollain tapaa huonoja.

Kevään aikana varmasti jollain tapaa muodostuu kuva siitä, että mihin sitä sitten haluaisi mennä ja mitä nähdä, kun kesäkuu koittaa. Vielä kaikki on auki. Ainoastaan Puolan Auschwitz on ehdottomasti must visit -listalla. Enemmän kiehtoo myös pienet ja vähän tuntemattomammat kyläpahaset kuin suurkaupungit. Vaikka Pariisiin on ehkä pakko mennä... vaikka vihaan ranskan kieltä ja ennakkoluulot ylimielisistä ranskalaisista jylläävätkin takaraivossa.

... mutta eikös se ole vähän matkustamisen ideakin? Oppia uutta ja rikkoa ennakkoluuloja?

Onko lukijoilla ehdotuksia siitä, mihin voisi reissullansa eksyä? Vinkit ylipäänsä reilaamisesta ovat tervetulleita :) 

Loppuun vielä yksi aivan mieletön reissubiisi. Rakastan tätä. Varmasti yksi kauneimmista biiseistä, jonka olen koskaan kuullut.

God is An Astronaut - Forever Lost

Kommentit

  1. Auschwitzista voin sanoa, että ei kannata mennä sinne lauantaina. Kaikki viikonloppumatkaajat ovat silloin liikenteessä. Sinne pääsee sellaisella todella todella huonokuntoisella bussilla, joka menee vähän milloin sattuu ja on ainakin lauantaisin ihan täynnä. Lisäksi kannattaa ehdottomasti ottaa se noin 3tunnin opastus alueelle. Hintansa väärti.

    VastaaPoista
  2. Ok, kiitos vinkistä! :)

    Huonokuntoiset bussit ei peljästytä, niillä on tullut reissattua ennenkin! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Sana vapaa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ol niingon gotonas!

Travel Always Finds a Way

Mary Kay

Omaisten suusta kuultua

Tie pohjoiseen - Kaunis Senjan saari