Expedition Africa: Shadow of Kilimanjaro

Dar Express kuljetti meidät keskiviikkona 23. tammikuuta kohti Moshin pientä kaupunkia, joka sijaitsee Darista n. 600 kilometriä pohjoisempana, lähellä Kenian rajaa. Kymmentuntinen bussimatka otti koville. Pysähdyimme matkan aikana kerran Korogwe-nimisessä kylässä (toisaalta matka oli suurta edistystä esim. Nepaliin: pelkästään 200 kilometriä siellä otti lahjakkaat 7 tuntia). Tiet olivat hyvässä kunnossa - tai ainakin niitä pyrittiin pitämään hyvässä kunnossa: matkan aikana osuimme vaikka kuinka moneen tietyöhön ja jouduimme oikaisemaan tien vartta pitkin kulkevaa töyssyistä ohituskaistaa... bussi oli ilmastoitu afrikkalaiseen tapaan: ikkunat auki vain!

Etelä-Tansania oli hyvin tasaista aluetta. Pohjoiseen päin mentäessä maisema alkoi hiljalleen muuttua...
... vuoristoiseksi. Usambara Mountains.

Päivän alkaessa vaihtua jo illaksi saavuimme viimein Moshiin. Meillä ei ollut majapaikkaa varattuna, joten luotimme jälleen kerran Lonely Planetin suosituksiin. Kindoroko Hotel sijaitsi melko hyvällä paikalla Moshin keskustan liepeillä, vaikka loppuviimein sillä ei niin suurta merkitystä ollutkaan, sillä poistuimme Moshista jo varhain aamulla.

Moshi on kaupunki Kilimanjaron varjoissa. Hotellihuoneen ikkunasta näimme pilvien takaa pilkistävän, ilta-auringossa hehkuvan huipun. Aluksi olin ollut huolissani, onko Moshista edes mahdollista nähdä tätä Afrikan korkeinta (toimimatonta tuli-)vuorta (5896m) kaikessa legendaarisuudessaan. No, se oli turhaa pelkoa taas kerran. Moshista ei oikeastaan pohjoiseen päin katsottaessa mitään muuta näekään kuin vuoren kohoavat rinteet ja lumisen huipun, se on niin lähellä!

Kilimanjaro aamuauringossa.
Lähdimme välittömästi etsimään safaria. Norjalaiset Sansibarilla olivat antaneet meille käyntikortin omalta safarinjärjestäjältään, jonka kehuivat maasta taivaaseen. Koska Tansaniassa missä tahansa saattoi helposti joutua safaririivaajien piirittämäksi ja tarjousten sadellessa saattoi mennä niin sekaisin, ettei tiennyt mihin olisi kannattanut luottaa ja mitä lähteä yrittämään, päätimme siis luottaa skandinaavitovereiden sanaan ja etsiä Moshista heidän suosittelemansa safarinjärjestäjä. Astuimme ulos hotellista, sytytin tupakan ja lähdimme kävelemään kohti kartan osoittamaan suuntaa.

Seuraamme liittyi mies, joka kehotti minua ystävällisesti sammuttamaan tupakan. Olin hämilläni. Mies, Toshaksi esittäytyvä, kertoi, että kadulla saattoi päivystää viranomaisia, jotka nähdessään tupakkaa polttavan valkoihoisen, etenkin naisen!, saattoivat ihan kaikessa laillisuudessaan periä tältä sakkoja. Kyseessä lienee jopa sadan dollarin suuruisia summia. No, minähän heitin tupakin välittämästi helvettiin.

Tosha oli varsin ovela kaveri. Yhtään en ole kyseenalaistanut tätä hänen väitettään tupakoivia länkkäreitä vaanivista viranomaisista edes jälkeenpäin, mutta nähdessään minut siellä kadulla silloin hän tajusi välittömästi tilaisuutensa tulleen. Yhtäkkiä nimittäin tajusimme, että Tosha oli itsekin safarinjärjestäjä ja pian meidät olikin jo puhuttu ympäri ja olimme matkalla kohti hänen toimistoaan. Helposti se ei käynyt. Tottakai meitä epäilytti ihan saakelisti. Mikä lie huijari tuokin... Tosha ei kuitenkaan ollut huijari. Itseasiassa oli aivan mahtava juttu, että törmäsimme Toshaan. Kaikista epäilyistä huolimatta (jotka velloivat pahaenteisesti vielä seuraavanakin aamuna, kun safari viimein koitti) Toshatreksin järjestämä safari oli aivan loistava, etten sanoisi täydellinen.

Hintaa safarille tuli 850$ yhteensä meiltä molemmilta. Mitä hintaan sisältyi (ja näistä jutuista kannattaakin aina ottaa selvää ennen safaria)? Kolmen päivän safari, kolme luonnonpuistoa: Lake Manyara, Ngorongoro Crater ja Tarangire National Park, kolme ateriaa päivässä, vesi, sisäänpääsymaksut puistoihin, majoitus, kuljettaja, kokki, auto... siis kaikki mahdollinen.

Kaikki kuulosti liian hyvälle ollakseen totta. Silti suostuimme diiliin. Hitto, että pelotti. Vilkuiltiin toisiamme ja mietittiin, että mihin helvettiin tässä vielä päädyttäisiin.

Päädyimme aivan mahtavalle safarille, josta aion jakaa kokemuksia ensi kerralla enemmän kuvien kuin tekstin kera!

Kommentit